Keinutuolitunarointia

Tilaustyö, lasten nostalginen keinutuoli, pääsi käsittelyyn. Valmistusvaiheita pääset seuraamaan blogissani. Kuulin tuolin omistajalta, että käsinojat eivät olekaan alkuperäiset. Itse asiassa hieman ihmettelinkin niiden ulkomuotoa, joka jotenkin ei olekaan ihan samaa muotokieltä tuolin kanssa. Enkä ollut huomannut, että kuvassa, jossa tuolin omistaja kiikkuu uudella tuolillaan, nojat ovatkin erilaiset! Kurkkaapa vaikka itse! Selvisipä siis, että ovat myöhemmin uusitut.  Niiden irroittamisella aloitettiin.

Keinutuolin tuunaus

Sen jälkeen irroitin vanhan päällisen, joka olikin aika lailla täysin palvellut. Voisi ehkä sanoa, että meni jo yliajalla... Päällinen oli aika metkasti toteutettu, yhdestä pitkästä palasta.

Keinutuolin tuunaus

Väritoiveena puuosille oli valkoinen. "Vapain käsin" väri olisi saattanut ollakin jotain aivan muuta, mutta tilaustyö tietenkin toteutetaan toiveita kuunnellen. Taas pääsi Frenchic-sarja käyttöön. Värin nimi on valkoistakin valkoisempi eli "Whitey White". Viimeistely vielä "päällitakilla" eli sarjan Finishing coat-tuotteella.

Hieman huvittava maalari...kun ei vaan oikein tahdo varjopaikkoihin nähdä, otetaan lisävalot käyttöön. Varsinainen valopää!

Ja sitten pienen, kissallisen ja koirallisen torpan luovat kuivatusratkaisut: nojien ruuvireikiin pari ruuvia, joihin kuminauha ja sitten roikkumaan puulieden kuupasta s-koukulla. Tuoli taas pääsi turvaan suihkun lattialle. Se kun on ainoa tila, jonka oven saa kiinni niin, etteivät lemmikit pääse tassuilemaan ja häntiä heiluttelemaan märkään maaliin. Käyttämäni Frenchic-tuotteet tosin kuivuvat nopeasti, mutta nopeita ovat lemmikkimmekin.

Seuraavaksi vuorossa oli aluskankaan laittaminen. Alkuperäisessä asussaan keinutuolilla ei alushametta ollut, mutta minä ajattelin sellaisen kuitenkin laittaa. Näin tein jo "harjoituskappaleenkin" kanssa. Huomasin kuitenkin, että vaahtomuovipehmuste oli jotenkin hassusti kuplalla, joka ei laskenut kankaan pingoittamisellakaan. Videolla yritän asiaa havainnollistaa.

Eipä siis muuta kuin niitit irti vaahtomuovista ja liimat kehiin. Kuvassa jälleen yksi luova kuivausratkaisu, joka saikin aamulla hiukset pystyyn ja kylmät väreet kulkemaan pitkin selkää. Oli kiva soikean leikkuulaudan jättämä painauma pinnassa. Kyllä minä sellaista osasin vähän uumoillakin, mutta painauma oli niin massiivinen, että pelästyin tosissani nouseeko enää ollenkaan alkuperäiseen muotoonsa! Nousihan se, huh.

Keinutuolin tuunaus

Vanhaa lakanaa pääsi jälleen uuteen työhön ja keinutuoli sai uuden alushameensa. Kuvassa huristellaan jo päällikankaan farkkutilkkuja.

Farkkukierrätys

Ja tämän blogipostauksen lopuksi se mehevin osuus; tunarointi! Kuinka ääliö, tonttu, pölvästi ja idiootti sitä voikaan olla! Ihan ensimmäistä tuolia en ole kuitenkaan päällystämässä ja silti voin tehdä niin älyvapaan virheen! Ja vielä antaa sen vaikuttaa todella pitkään. Kyllä en muuta voi kun nauraa. Hoksaatko sinä seuraavista kuvista?

Tähän kutkuttavan jännittävään vaiheeseen jätän tämän tarinan tällä kertaa. Tuleeko keinutuoli ollenkaan valmiiksi? Pääsevätkö bonuslapsenlapset koskaan keinumaan tuolilla? Voiko tunarituunaaja enää pelastaa tilannetta? Saapuuko supersankari paikalle? Auttaako kahvi ja suklaa?

Näihin kysymyksiin vastauksia ensi jaksossa!

MAHTAVAA KESÄAIKAA! SE ON TULLUT!

Väriä valkoiselle pöytälampulle

Löytyipä taannoin kirpparilta Hemtexin valkoinen, luultavimmin kalkkimaalilla maalattu pöytälampun jalka. Ajattelin, että tuossapa oiva tuunauskohde Hannahuuhaalle! Kynttilänjalkojahan olen jo jokusen maalannutkin. Niitä voit kurkata täältä. Jos taas haluat kärsimättömästi nähdä tämän lampun uuden lookin, rullaa samantien alas postauksen loppuun.

Pöytälampun tuunaus

Lampunkanta ja johto saivat suojakseen tuorekelmua, pakastuspussia ja maalarinteippiä.

Pöytälampun tuunaus

Perusteellisen tiskirättipyyhinnän ja kuivumisen jälkeen jalka sai pohjamaaliksi valkoista Pluscolorin akryylimaalia. Kuten yläpuolella olevasta kuvasta näkyy, alkuperäinen look oli tuollainen "kulutettu", countrytyylinen valkoinen. Joku tykkää varmasti, että kannattaisi jättää sellaiseksi, mutta lampun omistaja ei ainakaan siitä sellaisena  pitänyt, kun kirppikselle lampun viskoi. Ja minähän haluan iloa ja väriä!

Pöytälampun tuunaus

Siskon konmarituksesta minulle on päätynyt varjostin mallia Ikea, väriä pirteä harmaa. Haudoin sitä kaapissani suunnitellen sille jotain vielä tekeväni. Nyt osaset loksahtivat paikalleen! 

Kokeillaanpa maalata akryylimaaleilla sekin ja näin yhdistää nämä kaksi vanhaa lampun osaa yhdeksi uudeksi Hannahuuhaa-tuotteeksi. Saattaisi ihan mainiosti epäonnistuakin... Tässä kohtaa teema oli jo muotoutunut mielessäni, mutta nimi haki vielä lopullista muotoaan. Minähän tykkään aina nimetä nämä uniikit työni; nimen keksiminen on lähes yhtä hauskaa kuin itse tekeminen!

Pöytälampun tuunaus

Näissä kyseisissä maalailuhuuhailuissani olen tykästynyt "lattasiveltimiin", joille virallisempikin nimitys on olemassa, muttei nyt tule ulos keskusmuististani...Mikäperkulesenyolikaan...? Tietänet kuitenkin, mistä puhun ja allaolevasta kuvasta näet.

Pöytälampun tuunaus

Mitä näistä palasista siis syntyi? Tadaa! Saanen esitellä: 

VASIKOINTIVALO

Pöytälampun tuunaus

Pöytälampun tuunaus

Ja tietysti Elsa halusi mukaan kuvaan poseeraamaan. On se linssilude! No, ehkä minäkin olisin noin kauniilla ulkomuodolla...Ja lamppukin pääsisi paremmin oikeuksiinsa, kun osaisi kunnolla valokuvaamisen salat! Tämän taidon oppimiseen ei vaan meikäläisen kyvyt riitä, vaikka kuinka yritän. Ja parhaillaankin yritän sitä opiskella.

Pöytälampun tuunaus

Lehmäteema juolahti mieleen melko nopsaan, sillä taannoin maalaamani kynttilänjalka, "Mansikki Muumuu", meni samantien kaupaksi ja siitä kyllä itsekin kovasti tykkäsin. Kultaa tai hopeaa oli pakonomainen hinku myös saada mukaan ja tähän nyt valikoitui kulta. Kullitin (hyihyi) varjostimen ja pari rengasta jalkaan. Renkaat vähän niin kuin viittaavat sonnin "nenärenkaaseen". Muita värejä ovat musta, valkoinen, kolme eri punaista, vihreä ja turkoosi. Kokonaiskorkeus on 68 cm, joten ei ihan pienin mahdollinen pöytälampuksi.

Nimen lopullisen version muotoili sanakikkailijamieheni: "Vasikointivalo". Ihan tosta vaan heitti, kun ääneen pähkäilin. Senkin härkä! 

Lampun loisteessa on mukava "vasikoida", juoruta, kertoa salaisuuksia sekä päivitellä ja kauhistella maailman menoa. Vaan emmehän me nyt sellaisia harrasta, jutellaan vaan mukavia kavereiden kanssa! Kenenkähän kotiin tämä pääsee kielenkantoja kirvoittamaan? Sinunko?

VALOISAA KEVÄÄNJATKOA!

Keinutuolin kevätkarkelot

Sain "toimeksiannon" ystäväni lapsuuden keinutuolin uudistamisesta hänen bonuslapsenlapsilleen. Siinä on ystäväni kiikuskellut pienenä tyttönä, kuten kuva todistaa. Ihanaa, että se on säilytetty! Hänen lempivärinsä on muuten niin kauan kuin minä olen hänet tuntenut ollut punainen; lieköhän keinutuolilla jotain osuutta asiaan😉?Toiveena niin hänellä kuin bonuslasten äidilläkin oli saada keinutuoliin uusi päällinen farkusta. Ja sitähän on Hannahuuhaa jo harjoitellutkin yhden nojatuolin verran! (Klikkaamalla nojatuoli-sanaa voit kurkata, miten onnistuin.)

Keinutuolin uusi elämä

Samainen ystäväni on myös todella ihanan runsaasti lahjoittanut vaikka ja mitä materiaalia Hannahuuhaan käyttöön. Häneltä olen saanut mm. kuvan farkkuhenkisen pussilakanasetin, jota tietenkin aion käyttää kyseiseen keinutuoliin. Näin saadaan kiikkuun vähän persoonallista, tuolin tilaajalle ja käyttäjille henkilökohtaisempaa ilmettä; keinutuolin tulevien käyttäjien äiti nimittäin on nuorempana nukkunut samaisilla pussilakanoilla ystäväni luona ollessaan!

Keinutuolin uusi elämä

Seuraavat kuvat näyttävät, miltä keinutuoli näyttää ennen kuin Hannahuuhaa käy siihen käsiksi. Aion päällystää tuoliosan farkkutilkuilla (+sopivasti pussilakanasta tähtitilkkuja) sekä maalata puuosat. Saa nähdä, mitä prosessin aikana ehkä vielä saan päähäni...

Keinutuolin uusi elämä

Keinutuolin uusi elämä

Onko sinullekin tuttu ilmiö tuo "tarroittaminen"? Minun lapsuudessani tarrat olivat kova juttu ja niitä oikein keräiltiin. Äidin ja tietysti muidenkin iloksi niitä sitten liimailtiin todella kivoihin ja näkyviin paikkoihin. Tässä tuolissa on kiikuskeltu oikein Volvon kyydissä😆. Kun nyt vihdoin sain aikaiseksi kuvata tuolista ennen-kuvat, voin aloittaa itse projektinkin! Raporttia tulossa.

KEINUMISIIN!

Keittiön uusi ilme

Keittiön pintaremontti

Kerroinpa tuossa joku postaus sitten sisustusvinkkauskeikastani tuttavan keittiöön. Nyt on remppa viimeisiä silauksia vaille valmis ja meidät kutsuttiin sen kunniaksi syömään tähän uudistuneeseen keittiöön. Vinkkausjutun voit kurkata tästä.

Voi että, mutta kyllä on ollut ahkera ja kekseliäs pariskunta! Kuvat kertokoot, millainen on uudistetun keittiön ilme. Vinkeistäni "jatkoon" pääsivät mm. välitilan kaakeleiden maalaus mustavalkoiseksi, mustat työtasot, uudet vetimet ja ilmanvaihtohormipömpelin mustaksi muuttaminen. Matto ja verhot ovat heillä vielä etsinnässä, mutta kuulemma ehdottamani itämaistyylinen mustasävyinen on tulossa, kunhan löytyy. Täytyy sanoa, että keittiö oli kyllä ihan pirun komia ja alkoi kummasti kutkuttaa oman keittiönkin pikku remontointi... ja pientä viilaustahan on meneilläänkin, aina😝.

Keittiön pintaremontti

Kaapit ovat todellakin kauniit ja tulevat nyt hienosti esiin uuden välitilavärityksen ja mustan työtason kaverina😍.

Keittiön pintaremontti

 Mustavalkoinen kontrasti tuo kivasti eloa välitilan röpelöreunaisiin kaakeleihin.

Keittiön pintaremontti

Vetimetkin vaihtuivat rosteriseen liesituulettimeen sointuviksi. Tosin vielä kivamman näköiset ovat kuulemma hakusessa.

Keittiön pintaremontti

Kerrassaan kekseliäs ja kertakaikkisen hyvännäköinen ratkaisu nurkan hormikoteloinnin uudistukseen: mustaa teräslevyä ja rosterinvärinen kulmalista. Täydellinen!

Keittiön pintaremontti

Keittiön pintaremontti

Välitilan mustavalkoyhdistelmä toimii mielestäni upeasti! Kaakelithan ovat hieman "röpelöreunaiset", joten musta saumaustussaaminen tekee kokonaisuudesta mukavan eläväisen. Taitava ja rohkea emäntä!

Keittiön pintaremontti

Pariskunnan löytämä tiilitapetti on sikamakee! Todella aidon näköinen ja hyvät värit. Tapetista löytyy niin mustaa, kaappien ruskeaa kuin valkoistakin. Ja seinällä on peräti kaksi Hannahuuhaan taulua, jotka nekin istuvat hyvin kokonaisuuteen! 

Emäntä maalasi kirpparilta löytämänsä eripariset puutuolit mustaksi. Hienot!!!

Keittiön pintaremontti

Ei ole isäntäkään eilisen teeren poikia! Vanhan oven (päällä lasi) kantimiksi hän laittoi vanhan "Singerin jalat". Oikeaan etäisyyteen ne saatiin purkamalla keskiosa pois ja laittamalla tilalle teräsputket (mustaksi maalattuna) sekä vielä todella upeasti vaijerit ristitueksi. Oli tukeva ja komia kokonaisuus!

Keittiön pintaremontti

Pöydän lisäksi isäntä rakensi keittiönpöydän päällä olevan lampun. Huomaa myös kattolistat, jotka ovat samaa lautaa kuin lampussa. Kyllä jo kysyin, että tuliskos hän Hannahuuhaalle hommiin! Jos olin minä olevinani keittiön ideoija, niin kyllä taisin minä saada ihan yhtä paljon ideoita, jos en enemmän! Vai pelaanko omaan pussiin; minä syötin, pariskunta otti kopin ja jatkoi samoilla pelimerkeillä😉.

Keittiön pintaremontti

Keittiön pintaremontti

Pariskunta kertoi pitävänsä itse kovasti lopputuloksesta. Ja nin pidän minäkin! Remonttikustannukset olivat hyvinkin kohtuulliset. Aina ei tarvita suuria rahoja, jotta saadaan suuri muutos. Tämä voisi jopa olla yksi Hannahuuhaan johtoteemoja ja remonttifilosofian perusjalkoja. Yhdellä sanalla tiivistettynä siis edullisuus. Pitääkin pohtia ja selkeyttää Hannahuuhaan sisustusteesit! 

Mitä sinä pidät tämän keittiön uudesta ulkoasusta? Mikä on erityisesti mieleesi?

SISUSTELEMISIIN!

Käsityöläisen kädet

Enpä kyllä olisi ikinä uskonut, että Hannahuuhaa hurahtaisi kynsilakkaan! Saati manikyyriin. No, ehkä nuorena hupakkona sellaiset asiat kiinnosti, mutta silloin en ollut vielä Hannahuuhaa, vaan ihan muuten vaan huuhaa. Nyt on sitten varmaan se viidenkympin villitys. Ja ystävältä joululahjaksi saatu lahjakortti kestolakkaukseen, johon vihdoin sain aikaiseksi mennä helmikuussa. Kuva kertoo, mitä ekalla kerralla tehtiin. Yllättäen valitsin pinkin lakan😄.Kunnon kontrasti käkkyräsormille. Kun kerran tämä tehdään, tehdään se sitten kunnolla, että huomaa! Jutun lopussa näet, miltä kynnet näyttävät nyt toisen käyntikerran jälkeen.

Kynnet kuntoon

On se vaan mukava katsella, kun kädentaitaja työskentelee! Nadja on kyllä melkoinen näppäräsormi!
Nadjan sivulle (Facebook)  pääset kurkkaamaan klikkaamalla kuvaa.

Kynnet kuntoon

Kevään ja kukkamullittelun (sanamuunnosihmiset, huom!) kunniaksi tällä kertaa laitettiin itsestäänselvän pinkin lisäksi viherpeukalot! Kyllä taidan sellaiseksikin itseni laskea, viherpeukaloksi. Ihan kohta alkaa viherkausi; ensin sisätilojen vihreät kuntoon ja sitten pääsee taas puutarhaa mylläämään. Ihanaa!

Kynnet kuntoon

Kyllähän se on niin, että käsityöläisen kädet saavat olla iloisen näköiset. Itse kädet eivät kyllä ole kauneudella siunatut, mutta mitä sitten? Iloiset kynnet saavat olonkin iloiseksi! Kelpaa näillä nyt käsitöitä käsitellä ja kaikille käsiä esitellä. Oletko sinä kokeillut tai jopa koukuttunut?

VILKUTELLAAN!

Muovitabletin uusiokäyttöä

Koiranlelu kierrätysmateriaaleista

Voi että, kun voi ihminen innostua ja ilahtua pienistä asioista! Aihetta innostukselle tuli rakkaalta naapurilta, kun hänelle harmittelin farkkuluun kaavan "loppuunkulumista". On tullut tehtyä kyseisiä luita jo joitakin kymmeniä ihan itse piirtämälläni kartonkikaavalla. Kun jokaisen luun yksilönä pala palalta tekee, on kaava kovilla... Eikä se kartonki muutenkaan ole ihan kestävin piirtää ja käyttää, mutta kun taas taannoin sain luovuuden puuskan (eli keksin tehdä farkkujämäpaloista koiralle lelun), oli toimittava tuhatta ja sataa! Ensimmäinen käteen sattunut edes jollain tavoin käypä materiaali kaavan tekemiseen oli kartonki...Eikä ole ehtinyt muuta vielä kehitellä saati miettiä. Kuvasta näet kulumat luussa (siis kartonkikaavassa😆).

Koiranlelu kierrätysmateriaaleista

Kun siis naapuri istuskeli meillä ja minä väkersin koiranleluja manaten kaavani kulumia, heitti hän, että tee jostain muovista. No mutta! Mullahan on kuvassa näkyvä kissanruokaostoksen kylkiäisenä tullut turhake torpantäyttäjä, ruokakippoalusta. Ihan salamana keksin ja muistin sen ja tottakai heti kokeilemaan!

Koiranlelu kierrätysmateriaaleista

Onnistui paremmin kuin hyvin! Vasuri-Fiskarsit ja Sharpie-tussi, pettämätön parivaljakko! Pakko oli piirtää koiranlelun kaava kuvassa näkyvään kohtaan, jotta kissa tulee mukaan.

Koiranlelu kierrätysmateriaaleista

Alustasta riitti vielä uudistetut kaavat paljon käyttämilleni tilkkukaavoillekin. Olen nimittäin niin tarkka käyttämään hyödyksi kierrätysfarkut, että usein täytyy ihan yksi tilkkupala kerrallaan piirtää ja leikata...  Yleensä mulla onkin useampi "tuote" samanaikaisesti työn alla ja leikkaan tilkkuja niin, että ensin otetaan isompia tarvittavia paloja ja sitten vielä lopusta pienempiä... Kuvan kaavoilla syntyy parhaillaan paloja farkkuluihin, kaketaskukkeisiin ja lasten keinutuoliin. Näistä ehkä tulee vielä omia postauksiakin. Ainakin keinutuolista, kunhan saan sen työn alle.

Kestokaava

Farkkuluiden taustan teen yhdestä palasta, mutta kuitenkin pyrin ottamaan kappaleen sauman kohdalta. Saa takapuoleenkin vähän eloa. Etupuoli tuleekin sitten jokainen luu erikseen pala palalta rakennellen kaava koko ajan mukana pyörien. Hidasta, mutta ihanan luovaa! Uniikkia!

Koiranlelu kierrätysmateriaaleista

Koiranlelu kierrätysmateriaaleista

Kuvassa satsi valmiita, vanhalla kartonkikaavalla tehtyjä. Elsa on tarkastanut kaikki luut ja tässä ne on pakattuna ja lähdössä myyjäisiin muille karvakuonoille kotiin viemisiksi. Takaisin meidän kotiin tuli vain kaksi, joten luukaava on parhaillaan kovassa käytössä uusien tekemisessä! Lisää Huuhaan lemmikkileluja näet klikkaamalla kuvaa.

Koiranlelu kierrätysmateriaaleista

Haukkumisiin!