Hui sentään, mihin ihminen voi suostua, kun tarpeeksi yllytetään! Hyvät ystäväni alkoivat inttää, että mun pitäisi osallistua
Avoimet puutarhat- tapahtumaan. Ja tämä tapahtui Huuhaa-häppeningin jälkimainingeissa, kun olin vähän jo väsähtänyt ja takki tyhjänä. Eikä siinä kaikki, viimeinen ilmoittautumispäiväkin oli käsillä! Nimittäin häppeningin seuraavaan päivään eli 7.6. mennessä piti ilmoittautua. Rakkaat ystävät vielä lupautuivat avustamaan ilmoituksen teossa, itsellä kun tosiaan olisi varmasti kaatunut koko homma siihen tietokonehässäkkään.
Tosiasiassa olen sitä jo jokusen vuoden itsekin varovaisesti mietiskellyt. Täällä kyläilleet ovat melkoisen vuolaasti ihastelleet pihapiiriämme, joten kai siinä sitten jotain on. Itsehän näkee juuri ne asiat, jotka ovat rempallaan ja pielessä. Tiedät varmaan tunteen? Olen kyllä opetellut tietoisen tiedostamatta myös nauttimaan omista aikaansaannoksista, siis niistä valmiista ja kivoista jutuista. Ihan voin istuskella ja katsella ja nauttia. Kun kuitenkin viihdyn täällä kotinurkissani loistavasti! Eihän piha ole koskaan täysin valmis ja se, että on keskeneräistä, on oikeastaan aika mukavaa; on ainakin, mitä tehdä ja hommia, joihin tarttua! Aika ei tule pitkäksi.
Laitanpa tähän nyt muutamia, käsittelemättömiä kuvia, jotka tosin ovat jo viime tai jopa edeltävältä kesältä. Tänä kesänä en ole ehtinyt / muistanut kuvata juuri lainkaan!
Torpan eteläsivulle rakennettiin lähes torpan kokoinen terassialue. Terassilta löytyvät uima-allas, ulkosuihku, "olohuone" ja kesäkeittiö. Kun torppa remontoitiin 2011, puhkottiin seinään takaovi. Seuraavana kesänä takaoven tarkoitus selvisi, kun terassialue valmistui.
 |
| Uima-altaalla |
 |
| Uima-allasterassi takaovelta katsottuna |
Etupihalla ei mieheni kotiin muuttaessani vuonna 2011 kasvanut kuin muutamia marjapensaita nurmikon keskellä. Nyt paikalla on "Rustiikkitarha" perenna- ja pensasistutuksineen. Oikealla Pink Pantherin kesämökki, joka oli ennen pihan perälle unohdettu koirankoppi. Sitten iski inspiraatio ja remontoin kopin kesämökiksi vaaleanpunaiselle pantterille. Nykyään hänellä on jo tyttöystäväkin ja he mökkeilevät pihallamme koko kesäkauden. Elvis- kissa käy välillä heillä kahvilla, mutta Elsa ei mökkiin oikein mahdu, vaikka koirankoppi alunperin rakennus onkin. Taustalla vanha navetta, jossa nykyisin sijaitsee Huuhaa-sisustuspuotikahvilani. Navetan ulkokuorihan on tänä kesänä muuttunut totaalisesti.
 |
| Elsa ja Elvis etupihalla |
 |
| Uuden, (vieläkin) keskeneräisen istutusalueen yksityiskohta |
 |
| Rustiikkitarhalta talolle |
 |
| Ulko-ovelta rustiikkitarhalle, valtavan omenapuun takana pilkistää vierasmökki vuodelta 2015. |
 |
Työn alla edelleen on tämä alue,
jonka taustalla häämöttävät pihasauna ja Elvis-huussi. |
 |
| Terassin kesäkeittiö on ihan humalassa. |
Muuttaessani tänne pihapiirin oli vallannut mieheni ja ystäviensä autoharrastus. Muistaakseni autonraatoja oli lähes 20! Kamalana akkana pistin pojat poistamaan suurimman osan. Siis ne "projektit", joista ei kuitenkaan koskaan mitään tulisi. Nämä Transitit taas olivat niin somat ja rustiikit, että saivat jäädä, vaikka niistä ei ainakaan varmasti enää ajoon ole! Ja mitä ei voi peittää, korostetaan, eikö niin? Joka kevät pitää heille tehdä uudet silmät, kun talvi ne tuhoaa ja jotain pientä tulee aina muutettua.
 |
Vanhat, somat Transitit ovat kuin talon emäntä ja isäntä, jäkäläiset jääräpäät.
|
Voi että, kun näitä kuvia katsoo, huomaa, että kyllä täällä vaan tapahtuu ihan koko ajan! Vaikka kuvat ovat korkeintaan kahden vuoden takaa, on muutoksia taas ihan hurjasti! Tule ihmeessä katsomaan sunnuntaina 5.7. kello 12 ja 17 välillä, jos satut täällä päin olemaan ja elämään! Lisätietoa ja -kuvia Huuhaalandiasta voit katsoa vaikka
tästä Avoimet puutarhat-linkistä,
Instagram-tililtäni tai
Facebookista.
"Mikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhanhoito.
Eikä sekään niin kovin tärkeää ole", viisasteli joku.
On se!
