Huuhaa-opinnot ohi

Huuhaa-puotikahvilan avajaisia vietettiin lauantaina 6.6.2020 kello 12-17. Kyllä olikin sitä ennen melkoista myllerrystä meneillään! Puoti itsessään oli sisältä onneksi jo valmis johtuen siitä, että se liittyi mun opintoihin ja arviointipalaveri oli 26. toukokuuta. Koronan(kin) takia näyttö tapahtui etänä. Otinpa siis "mokkulan" ja tietsan kainaloon ja menin puotiin toivottamaan arvioijat tervetulleeksi virtuaalikierroksen kera. Odotukset ei olleet itsellä kovinkaan korkealla - suomalaisen, meikäläisenkin perisynti! Jotenkin sitä vaan on niin epävarma omien tuotosten kanssa...Se on tiukka paikka, kun asettaa itsensä ja luovan hulluutensa arvioitavaksi! Vaan miten kävikään? Arviointiasteikko on 1-5; katso suttuinen, mutta aito kuva alla!!!

Joskus saa yllättyä kyllä niin perinpohjaisesti! Olenkos mää sittenkin osannut jotain??? Saa sitä itseään kehuakin, eikö? Ja nyt ne mun opiskelut on sitten ohi. En siis valmistunut miksikään, suoritin vain tutkinnon osia huuhaatieteissä. No, ollaan vakaviakin välillä! Opiskelin siis Salon Seudun ammattiopistossa aikuisopiskelijana taideteollisella puolella suorittaen visualistiopinnoista sellaisia opintokokonaisuuksia, joista katsoimme olevan hyötyä Hannahuuhaan toiminnalle. AIVAN MAHTAVAA!!! Suosittelen lämpimästi! Kannattaa lähteä aikuisopiskelemaan, varsinkin jos kaipaa paussia työelämästä. Jatkaisin ihan ehdottomasti, mikäli taloudellinen tilanne antaisi myöten. Vaan kun aikuisopintorahaa saa vain 15 kuukautta, niin pakko on stopata. Ei tämä huuhailu ihan elätä, vielä ainakaan. Ja miehen kanssa on sovittu, että olisi hänen vuoronsa ottaa taukoa töistä. Täytyy siis jonkun saada säännöllisiä tuloja ja nyt vuoro siirtyy minulle. Eipä se ukko kyllä taida kuitenkaan onnistua vapaata töistään saamaan...

Erityisen kiitoksen ja kehumiset haluan antaa visualistipuolen opettajille "Jolalle" ja "Jorille" eli Johanna Lahtiselle ja Johanna Rintaselle. Siinä on kyllä sellaiset JoHannat! Minähän olen VastaHanna... Niin inspiroivat, innostavat, ihanat, impulsiiviset, iloiset ja idearikkaat ihmiset, että oksat pois ja puut pinoon! KIITOS HEILLE! 

Ja niinkuin aina opiskellessa, löytää myös uusia ihmisiä, ystäviksi ja "bisneskumppaneiksi". Jos tarvitset kotisivuja, mainoksia yms suosittelen opiskelukavereitani Teaa ja Millaa eli Visualteamia. Iloista, lempeää, visuaalista ja osaavaa tekemistä! Eikä sovi unohtaa kiittää Kirsiä, opiskelukaveria, joka loi Hannahuuhaalle logon heti alkumetreillä. Hänetkin löydät netistä, vaikka tästä linkistä. 

Ihania tuttavuuksia, tapaamisia ja tapahtumia mahtui menneeseen reiluun vuoteen. Taas olen rikkaampi kokemuksiltani ja maailmankatsomukseltani! Ja opehommiin palaaminen on sekin juuri nyt varsin mukavaa! Jo kaksi päivää niitä töitä takana. Eikä huuhailukaan tietenkään ole loppunut, ei suinkaan! Mennyt kesä oli todellakin antoisa monin tavoin, mutta siitä ehkä enemmän omana postauksenaan. Ensi kesäkaudeksikin on jo tukku ideoita päästä pulpahtanut ja ehkä sitä jotain myyjäisiä ja muita tapahtumiakin tässä ennen kesää kuitenkin järjestetään...

ELÄMÄ ON IHANAA!

Puutarha avoinna

Hui sentään, mihin ihminen voi suostua, kun tarpeeksi yllytetään! Hyvät ystäväni alkoivat inttää, että mun pitäisi osallistua Avoimet puutarhat- tapahtumaan. Ja tämä tapahtui Huuhaa-häppeningin jälkimainingeissa, kun olin vähän jo väsähtänyt ja takki tyhjänä. Eikä siinä kaikki, viimeinen ilmoittautumispäiväkin oli käsillä! Nimittäin häppeningin seuraavaan päivään eli 7.6. mennessä piti ilmoittautua. Rakkaat ystävät vielä lupautuivat avustamaan ilmoituksen teossa, itsellä kun tosiaan olisi varmasti kaatunut koko homma siihen tietokonehässäkkään.

Tosiasiassa olen sitä jo jokusen vuoden itsekin varovaisesti mietiskellyt. Täällä kyläilleet ovat melkoisen vuolaasti ihastelleet pihapiiriämme, joten kai siinä sitten jotain on. Itsehän näkee juuri ne asiat, jotka ovat rempallaan ja pielessä. Tiedät varmaan tunteen? Olen kyllä opetellut tietoisen tiedostamatta myös nauttimaan omista aikaansaannoksista, siis niistä valmiista ja kivoista jutuista. Ihan voin istuskella ja katsella ja nauttia. Kun kuitenkin viihdyn täällä kotinurkissani loistavasti! Eihän piha ole koskaan täysin valmis ja se, että on keskeneräistä, on oikeastaan aika mukavaa; on ainakin, mitä tehdä ja hommia, joihin tarttua! Aika ei tule pitkäksi.

Laitanpa tähän nyt muutamia, käsittelemättömiä kuvia, jotka tosin ovat jo viime tai jopa edeltävältä kesältä. Tänä kesänä en ole ehtinyt / muistanut kuvata juuri lainkaan! 

Torpan eteläsivulle rakennettiin lähes torpan kokoinen terassialue. Terassilta löytyvät uima-allas, ulkosuihku, "olohuone" ja kesäkeittiö. Kun torppa remontoitiin 2011, puhkottiin seinään takaovi. Seuraavana kesänä takaoven tarkoitus selvisi, kun terassialue valmistui. 

Uima-altaalla

Uima-allasterassi takaovelta katsottuna

 Etupihalla ei mieheni kotiin muuttaessani vuonna 2011 kasvanut kuin muutamia marjapensaita nurmikon keskellä. Nyt paikalla on "Rustiikkitarha" perenna- ja pensasistutuksineen. Oikealla Pink Pantherin kesämökki, joka oli ennen pihan perälle unohdettu koirankoppi. Sitten iski inspiraatio ja remontoin kopin kesämökiksi vaaleanpunaiselle pantterille. Nykyään hänellä on jo tyttöystäväkin ja he mökkeilevät pihallamme koko kesäkauden. Elvis- kissa käy välillä heillä kahvilla, mutta Elsa ei mökkiin oikein mahdu, vaikka koirankoppi alunperin rakennus onkin. Taustalla vanha navetta, jossa nykyisin sijaitsee Huuhaa-sisustuspuotikahvilani. Navetan ulkokuorihan on tänä kesänä muuttunut totaalisesti.

Elsa ja Elvis etupihalla

Uuden, (vieläkin) keskeneräisen istutusalueen yksityiskohta

Rustiikkitarhalta talolle

Ulko-ovelta rustiikkitarhalle, valtavan omenapuun takana pilkistää vierasmökki vuodelta 2015.

Työn alla edelleen on tämä alue,
jonka taustalla häämöttävät pihasauna ja Elvis-huussi.

Terassin kesäkeittiö on ihan humalassa.

 Muuttaessani tänne pihapiirin oli vallannut mieheni ja ystäviensä autoharrastus. Muistaakseni autonraatoja oli lähes 20! Kamalana akkana pistin pojat poistamaan suurimman osan. Siis ne "projektit", joista ei kuitenkaan koskaan mitään tulisi. Nämä Transitit taas olivat niin somat ja rustiikit, että saivat jäädä, vaikka niistä ei ainakaan varmasti enää ajoon ole! Ja mitä ei voi peittää, korostetaan, eikö niin? Joka kevät pitää heille tehdä uudet silmät, kun talvi ne tuhoaa ja jotain pientä tulee aina muutettua.

Vanhat, somat Transitit ovat kuin talon emäntä ja isäntä, jäkäläiset jääräpäät.

Voi että, kun näitä kuvia katsoo, huomaa, että kyllä täällä vaan tapahtuu ihan koko ajan! Vaikka kuvat ovat korkeintaan kahden vuoden takaa, on muutoksia taas ihan hurjasti! Tule ihmeessä katsomaan sunnuntaina 5.7. kello 12 ja 17 välillä, jos satut täällä päin olemaan ja elämään! Lisätietoa ja -kuvia Huuhaalandiasta voit katsoa vaikka tästä Avoimet puutarhat-linkistä, Instagram-tililtäni tai Facebookista.

"Mikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhanhoito.
Eikä sekään niin kovin tärkeää ole", viisasteli joku. 

On se!

Huuhaa-häppeninki

Se on huomenna! Kyllä on aika ympäripyöreetä päivää tässä paukutettu, jotta Huuhaa-puotikahvilan avajaiset saadaan edes jonkinlaisella kunnialla läpi. Niin on painettu, että blogiin en ole ehtinyt, vaikka taisin luvata täälläkin vähän kertoilla asiasta. Mikäs kiire, huomiseen on vielä. Manana, manana...Huomenna siis puotikahvila auki kello 12-17, samoin puutarha. Katso lisää!

Huuhaa-häppeninki

Visa-veljeni on muusikko, ehkä jonkin verran tunnettukin. Hänellä on melkoisen jakautunut persoona; Gebardi-bilebändin solisti, Nat Newborn sekä Visa ja Villikissat ovat eniten voita leivän päälle tuovat poppoot. Sisaruksia ollaan selvästi; joka suuntaan säntäilyä ja monenmoista erilaista vääntöä ja väkerrystä pitää olla! Vaikkakin eri "aloilla". Eikä ne muutkaan sisarukset ihan normaaleja ole😜. Visa eroaa siinä, että hän on joukon ainoa ei-opettaja. 

Veri velvoittaa ja veli esiintyy Huuhaa-häppeningissä elävänä jukeboxina. Pienimuotoisemmin siis, mutta se kuuluukin Huuhaa-ideologiaan. Huuhaalandiassa luvassa yhteislaulua; Visa ja Pihalinnut. Yleisökin saa tietenkin laulaa mukana, jos siltä tuntuu! Veli-live alkaa noin kello 14.

Nat Newborn ja livejukebox

Jotkut ovat sanoneet, että pihapiirimme ja puutarhammekin ovat näkemisen arvoiset. Nekin ovat vapaasti kierreltävissä puodin auki ollessa. Lauantain "Grand Openingin" jälkeen siis tiistaisin kello 12-18. Itsehän tuppaa aina näkemään vaan sen, mikä on rempallaan ja huonosti (ja sitä riittää!), mutta kun niin monet ovat kehuneet, niin olen minäkin päättänyt ottaa toisen näkökulman. Puutarhahan ei kumminkaan ole koskaan valmis, joten nautin siitä, mikä on valmista. Tai lähes valmista... Tule sinäkin katsomaan, mitä ja miten sinä Huuhaalandian näet!

Hannahuuhaan pihapiirissä paistaa aina aurinko. Ainakin pinkki!

Jos ei siis ole mitään muuta järjellistä tekemistä tai kaipaat siihen tekemiseen, järjelliseen tai järjettömään, taukoa, lähde uteliaasti ja ennakkoluulottomasti retkelle Huuhaalandiaan! Täällä ainakin ollaan aika järjettömiä. Kylähullumökkihöperöitä. Kahvilassakin on avajaisten kunniaksi vähän reilummin valinnanvaraa! 

Ai niin, osoite! Keskellä ei mitään, maaseudun rauhassa. Löydät perille klikkaamalla postauksen ekaa, Huuhaa-häppeninkikuvaa.

LÄMPIMÄSTI TERVETULOA!

Huuhaa-puoti

Kesä tulee ja niin tulee myös kesäpuoti! Nyt on raivattu navetanvintti talvivarastotilasta puotikuntoon! Avajaispäivä on 6.6. lauantaina, mutta tarkempi tieto on impulsiiviseen tapaani vielä auki. Kannattaa seurata täällä blogissa, Facebookissa tai Instagramissa, jos lisätietoa mielit.

Pikkuinen, sympaattisesti vinksin vonksin, persoonallinen, iloinen kahvilapuoti on avoinna tiistaisin kello 12-18 9.kesäkuuta alkaen sekä soittamalla ja sopimalla! Puodista löydät Hannahuuhaan luomisen ja tekemisen vimman tuotoksia hauskempaan huusholliin koiria ja kissoja unohtamatta. 

Ovet aukeavat ja pääset kurkistamaan sisälle jo etukäteen koputtamalla kuvan oveen😉(siis klikkaa kuvaa!)

Huuhaa-kesäpuoti

Vielä on paljon tehtävää ennen avajaispäivää, mutta mitä ei ehdi, jää kesken. Täydellisyys ei ole hauskaa eikä kodikasta. On mukavaa, kun on tekemistä! Täällä otetaan rennosti ja ollaan onnellisia ja iloisia! 

ILOISIN TERVETULOTOIVOTUKSIN
HANNAHUUHAA

Huuhaa-kaaos

Huh, kun on täydellinen kaaos ja sekasotku niin päässä, puodissa kuin torpassakin! Tulinpa vaan pikaisesti päivittämään tännekin vähän kaaoskuulumisia. Puoti avautuu pian ja siihen liittyen hommaa piisaa. Remontti etenee, mutta nyt on ulkolaudoituksessa pieni paussi. Kolme seinää on valmiina, neljäs aiheutti ylimääräistä päänvaivaa ja hommia. Voi olla, ettei edes ehdi valmiiksi siihen mennessä, kun olen ajatellut avata. Lauantaina 6.6. on päivämäärä, jolloin olen ajatellut pitää ensimmäisen aukiolopäivän. Tämä ei vielä ole kuitenkaan "julkinen" tieto eikä mitenkään varma. Ilmoitan kyllä tarkemmin! Tänä vuonna avaan tosin pienimuotoisemmin, ilman sen suurempaa tapahtumaa. Tiedätte varmasti miksi... Tosin, ei siellä viime kesänäkään mitään tungoksia kovinkaan usein syntynyt, mutta kai se on syytä pelata varman päälle ja suositusten ja pelisääntöjen mukaisesti. Ja käsidesiä pöydän kulmalle kattaa tarjolle.

No, ajattelinpa vähän paljastella. Nimittäin tätä huikeaa Huuhaa-kaaosta, joka kotipesässämme parhaillaan vallitsee. Joka paikassa! Video kertoo puodin tilanteesta jokunen aika sitten, torpan sisäkuvat paljastavat juuri tämän hetkisen sekasorron. Normaalistihan meillä on niin viimeisen päälle siistiä ja kaikki järjestyksessä😂😁.

Sisällä torpassa on hurja myyntituotepaja ja lähes jokainen taso on täynnä keskeneräistä tai valmista huuhaata. Ja joukon jatkona myös tilaustöitä... Kaikkea teen "kiertopistetyöskentelynä", kun on tämä haja-ajattelun ja keskittymiskyvyttömyyden kirous. Siihen vielä tämä innostuminen uudesta: "Hei, nyt tuli idea"! Pakko tehdä (tai ainakin aloittaa) heti tai muuten ei pysy pöksyissään.

Puodin somistukseen käyttämäni pitsi- ja muut verhotkin piti pestä! Ulkona ei oikein kelit ole suosineet pyykinkuivatusta, joten ei muuta kuin keskelle olkkaria vaan telineet.

Kyllikki ja Päivikkikin odottavat jo malttamattomina navettaan pääsyä eteisessä ammuen.

Eipä sitä itsekään ihan siisteimmässä lookissaan ole. Pipo vinossa, mutta hymy huulilla!

Kyllä se vaan viime kesänäkin puoti valmiiksi tuli! Tai no, valmiiksi ja valmiiksi... Siihen kuntoon, että avasin paikan. Koko puotihan on rakenneltu ja stailattu sillä ajatuksella, että siitä tehdään, mitä on. Aika paljon onkin😄. Tänä vuonna kuitenkin taas jotain uutta ja varsinkin ulkopuolella! Raportoin toki lisääkin kunhan ehdin, mutta kannattaa tulla paikan päällekin katsomaan kylähullun huuhaatouhuja! Siis sitten, kun avataan.

HIP HEI JA HUUHAA, VIELÄ RIITTÄÄ PUUHAA!

Pannunalusia jämälaudoista

Kyllä sitä vaan ehtii innovoida ja toteuttaa uusia huuhaita puotiremontin lomassakin! Liiterimme seinää taannoin uusittaessa vanhat, upeasti harmaantuneet laudat olivat joutua roviolle. Miehet! Eivät ymmärtäneet, miten käyttökelpoista materiaalia ne Hannahuuhaalle ovatkaan! Niistä syntyy tauluja jos jonkinlaisia. Voit kurkata niitä blogini sivulta Hannahuuhaan sisustustaulut. 

Vanha lauta uusiokäyttöön

Taulunkehyksiä jiiriin sahatessa jää aina hukkapalakolmio, kun haluan kehysten olevan samansuuntaisia, siis kuluneempi sivu samalle puolelle. Laudathan on sirkkelillä halkaistu pituussuunnassa, jolloin toinen reuna on vanhan laudan reuna, toinen halkaistu pinta. No, anyway, olen tarkka ja säästeliäs näissä asioissa ja olen nuo kolmiotkin tallettanut ajatellen, että jotain voisi niistäkin keksiä. Ja nyt keksin! Lopullinen ulkoasu muotoutui siinä samalla tehdessä. Aluksi minua kyllä askarrutti, miten liimaus tulee kestämään kuumaa kattilan-  tai muun pohjaa... Tein siis prototyypin ja sen kanssa testattiin omassa keittiössä viikon verran. Hyvin kesti. Remppamestarimme keksi ehdottaa vielä viimeistelynaulaimen käyttöä, joten tuplasti on kestävyys taattu!

Alusen kokoaminen on kuin palapeliä tekisi. Kaikki palat levälleen pöydälle ja sitten sovittelemaan, mitkä neljä palaa sopivat parhaiten yhteen. Ihan millintarkasti eivät sovikaan, mutta sehän on vaan kiva lisämauste. Myös korkeudessa saattaa olla parinkin millin ero, mutta koekäytössä se ei osoittautunut ongelmaksi. Hyvin ja tukevasti pysyy kattila paikallaan.

Vanha lauta uusiokäyttöön

 Liimasin palat yhteen puuliimalla ja taas pääsi kehyspuristin/liinakiristin (tai mikä lieneekään virallinen nimi) töihin. Ja huuhaatyypillisesti painoksi päälle täräytin Riihimäen lasipurkin riisitäytteellä (niin säilytän siis riisit) sekä vielä kruunuksi vanhan silitysraudan. Olisitkos itse tullut ajatelleeksi moisia ratkaisuja? Vai olisko sulla kenties jokin parempi idea? Otan ilolla vastaan! Toisaalta, eihän homma olisi huuhaata ilman näitä älyttömiä ja (surku)hupaisia ratkaisuja. Ja lopputuloshan on tärkein, eikö? Huuhaa-tyypillisesti en myöskään jaksa kovin pitkään yhtä ja samaa hommaa, joten näitä liimailuja tuli ja tulee tehtyä aina sopivasti muiden hommien välissä.

Vanha lauta uusiokäyttöön

 Kuten totesin, palat eivät luonnollisestikaan sopineet ihan millintarkasti, joten hiomahiirellä sain kulmat "kohdilleen" ja ulkoreunaa sileämmäksi. Tämän vaiheen kävin suorittamassa terassilla multitaskaten samalla reissulla vähän kukkapenkin kitkemistä, kasvihuoneen siivousta, uima-altaan puhdistusta tai jotain muuta vastaavaa.

Vanha lauta uusiokäyttöön

Remppamestarimme innoittamana kävin ostamassa itselleni viimeistelynaulaimen parantaakseni alusen kestävyyttä. Ja voi kuinka iloisen värisen moisen löysinkään Puuilosta! Edullinenkin oli ja riittänee taso meikäläisen hommissa. Sain myös ammattilaisen vinkit teknisistä asioista, jotka kannattaa huomioida. Yksi, ehkä tärkein, oli naulan koko. "Kato sitte, että naulan kärki on 1,2mm, ni löytyy helposti sitte lisää nauloja!", muistutti remppamestarimme. Check!

Vanha lauta uusiokäyttöön

Vanha lauta uusiokäyttöön

Köysi reunaa kiertämään oli ajatukseni viimeistelyyn. Sitä jouduin kyllä ostamaan. Ihan sellaista, jota mielessäni näin, en kotikaupunkini tarjonnasta löytänyt. Mutta oikein kiva vaihtoehto tämäkin, Motonetin valikoimasta. Ja lähituote! Ripustuslenkkiä pohdin ja ystävien mielipiteitäkin kyselin. Äänet menivät "fifty-sixty", joten saatavilla on siis molempia, ilman ripustuslenkkiä tai sen kanssa. Kumpi on enemmän sun mieleesi?

Vanha lauta uusiokäyttöön

Tämmöisiä uusia uniikkeja tuotteita on nyt siis saatavilla Hannahuuhaa-mallistossa, vaikka mökkituliaisiksi. Todellisia "kaikki hyötykäyttöön"-kappaleita, joita syntyy sitä mukaa kun muuhun käyttöön liian pieniä laudankappaleita jää. Nimikin tälle huuhaalle on: "HIIOHOI!"

EI KUN PANNU KUUMAKSI!

Navettapuodin rempparytinää

Viime kesänä aikamoisen impulsiivisesti ja intuitiivisesti pikavauhdilla avautunut Huuhaa-puotikahvila saa nyt toisena vuotenaan huomattavaa kasvojenkohotusta. Syksyllä oli tarkoitus ulkoremppa tehdä, mutta remppamestarimme meni ja sirkkelöi peukalonsa toisella talkootyömaalla. Auts! Onneksi peukalo jäi vielä "henkiin", mutta remonttihommiin siitä ei enää ollut syksyn mittaan. Katto ehdittiin kuitenkin saada vähän isommalla talkooporukalla valmiiksi ennen tapaturmaa! Voit kurkata tunnelmia puodin ensimmäisestä kesästä tästä postauksestani.

Ja tämän koronakevään edetessä remontti jatkuu! Täällä maaseudulla lautatavaraa saa ostaa vaikka "naapurista", 1,5 kilsan päästä😄. Ja videolta näet, miten kätevästi laudat kulkevat kotiin! Seisomme Elsan kanssa lähinaapurin, hyvän ystävän pihassa (matkaa 1 km) hurraamassa ja kuvaamassa.

Taas pääsen maalaamaan, kantamaan ja sahaamaan lautaa monta sataa metriä! Enimmäkseen riehumme kahdestaan remppamestarimme Kimmon kanssa, oma mies kun on päivät pitkät "oikeissa töissä". Kyllä täytyy sanoa, että Hannahuuhaan remppalook on kohdillaan! Juntti mikä juntti. Mutta tosiasia on, että vaikka olenkin melkoinen esteetikko, ei oma ulkonäkö ole koskaan ollut kovin tärkeä. Visuaalinen ilme ja silmää miellyttävä kokonaisuus on tärkeää vain ympäristössä, ei peilissä.

Puodin remontti

 Ihan hyvää vauhtia edetään, vaikka on ollut remontista "pakkolomapäiviäkin". On olemassa muutakin elämää😉. Pitkät sivut ovat jo laudoituksen osalta valmiit. Alakerran ikkunat ja ovet saavat vielä ehostusta. Parhaillaan riehutaan puodin sisäänkäyntiseinän kimpussa ja alemmassa kuvassa Remppa-Kimmo kuvassa keikkuukin. Minulla on yksi aika iso rajoite näissä remonttitouhuissa, nimittäin melkoisen voimakas korkeanpaikankammo. Kammoton Kimmo taas pystyy heilumaan vaikka miten ja missä. Hän on korkealla, minä matalalla (myös taidoissa). Toimitan määrämittaista lautaa ylös sen enempää katselematta; tekee nimittäin häijyä nähdä joku muukin korkealla...jos kärsit samasta vaivasta, ymmärtänet hyvin.

Puodin remontti

Tälle pitkälle sivulle (alakuva) tulee "sontaluukkuihin" yllätysjutut; Hannahuuhaa testaa taidemaalarin taitojaan. Tulet varmasti näkemään tuotokset täällä blogissakin. Esittelin "taidettani" perheemme What'sApp-ryhmässä ja hauskaa oli, että pikkupikkuveljeni (29v.), ei tiennyt, mikä on sontaluukku. Nyt hän tietää! Tiedätkö sinä?

Puodin remontti

Tuossa alkupuolella totesin kevyen positiivisesti, että muutakin elämää on. Todellisuudessa kuitenkin tässä kohtaa kevättä ei ihan hirveästi muuta päivään ja ajatuksiin mahdu...Mutta kyllä on ihanaa, kun on tekemistä! Remontti jatkuu ja sitä pääset seuraamaan täälläkin. Kunhan vaan on puhtia, tarmoa ja aikaa päivittää edistymistä.

REMPPAREHKIMISIIN!