Pikkupöytien pippalot

Pikkupöydän maalaus

Maalari maalas taloa...no, tämä maalari on nyt maalaillut pikkuhiljaa pienesti sisältäpäin. Värittänyt. Kynttilänjaloista lähdettiin ja siitä siirryttiin vähän isompiinkin. Edelleen vaan puuttuu se sisätila, jossa mahtuisi maalaamaan ja tuunaamaan vielä isompia kohteita näin talvikaudella. Pienestä ahtaajasisustajan torpasta ei sellaista löydy. Mutta sentään vähän kynttilänjalkoja isompaa mahtuu työstämään, kuten seuraavat pikkupöydät, jotka olen tämän talven aikana torppamme seinien sisällä maalannut.

Paikallisella kirpputorilla kävi noin vuosi sitten hassu tuuri. Tutkin huonekaluosastolla yhtä pientä puista pöytää suunnitellen sen maalaamista. Paikan pyörittäjä iski siihen kohtaan: "Täällä varastotilassa olisi samanmoisia useampikin, haluatko nähdä?" Että haluanko! Varaston puolelle siis! Päästiin hinnastakin niin sopuun, että ajelin Pösön perä pieniä pöytiä pullollaan kotia kohti. Kaksi korkeinta pöytää ovat vielä maalaamatta ja saattavat jäädäkin ilman käsittelyä. Toinen on käytössä itsellä kukkatasona juuri tuollaisenaan ja toinen varastossa. Kaikki kuusi on tehnyt sama mies, Stig. Ja arvatkaapa missä? No Tapossa! Tappo!!! Sen niminenkin paikka siis Suomesta löytyy. Hauskaa on, että kaikista löytyy tekijän nimi ja paikkakunta. Nykyään niistä löytyy lisäksi myös tuunaajan nimi😉. 

Pikkupöydät kirpputorilta

Alakuvan pöydän maalasin jo viime keväänä. Tykkäsin itsekin lopputuloksesta enkä vähiten sen jalkaan kirjoitetun Huuhaa-huumoritekstin takia: "Älä murehdi, märehdi!" Älytön, mutta saa hyvälle tuulelle, eikö? Pöytä ostettiin jo heti ekana aukiolopäivänä kesällä! Olin jopa vähän shokissa: olin ajatellut saavani sitä vielä katsella jonkin aikaa. Enpä siis ehtinyt juuri kuviakaan siitä ottaa. Tässä kuvassa pöydän uusi omistaja, Anu.

Tuunattu pikkupöytä numero 1

Kun en ehtinyt viettää aikaa kyseisen pöydän kanssa tarpeeksi, piti tietenkin tehdä kopio. Ja koska Hannahuuhaan tuotanto on uniikkia, ei ihan täsmälleen samanlaista voi tehdä. Tuskin onnistuisinkaan😂. Huomaatko erot?

Tuunattu pikkupöytä numero 2

Tästä pöydästä ehdin sentään kuviakin ottaa.

Tuunattu pikkupöytä numero 2

Tuunattu pikkupöytä numero 2

Seuraava pikkupöytä on ehkä ennemminkin kukkataso, mutta kyllä siihen muutakin voi laskea. Lasketaan siis pöydäksi. Tämä saikin erilaisen käsittelyn kuin kaksi ensimmäistä, akryylimaalein maalattua. Se on maalattu Fusion-mineraalimaalein ja täydennetty siirtokuvilla, joiden käyttö oli uusi kokemus. Yllättävän helppoa! Fusion- maalit ja siirtokuvat hankin tiäksää tuanoi Porista, ihanasta Puuha-Marin putiikista. Jos satut Porissa pyörimään syystä tai toisesta ja tykkäät tuunailla, käy ihmeessä paikan päällä! Tai hanki tarvikkeet verkkokaupasta (sama linkki). Marilta saat myös asiantuntevaa ja kattavaa neuvontaa.

Tuunattu pikkupöytä numero 3

Tuunattu pikkupöytä numero 3

Kun nyt kukkapöytiin eksyttiin, on tässä yksi vähän useammallekin kukalle tai kasville. Tämä jalusta odotti käsittelyä kauemmin kuin muut esittelemäni. Se tuli varastooni mieheni sukulaisen jäämistöstä tummanruskeaksi käsiteltynä, tosi retrona, jo joitakin vuosia sitten.  Sen tuunaamiseen käytin lähes pelkästään Frenchic-maaleja, mutta hippasen verran akryylimaalejakin tuli sudittua. Haasteita ilmaantui enemmän kuin tarpeeksi! Lopputulos on kuitenkin melko pitkälle visioni mukainen.

Kukkataso

Kukkataso

Viimeisenä esittelyssä viimeisin tähän mennessä valmistunut, "Spläsh". Idea maalauskuvioille lähti oikeastaan siitä, että pöydän pinta ei oikein Stigin toimesta ole tasainen. Se on hienoisesti kuopalla toisesta reunasta. No, jos ja kun vahinko sattuisi ja maalipurkki kaatuisi, alkaisi maali valua...ja sehän olisikin ihan hauska lähtökohta. Hups- tilanne ja -tohelointi voisi näyttää kivalta. Että niin se ajatuskulku johti tähän lopputulokseen. Eikä epätasaisuus ole kuitenkaan oikeasti niin suuri, että se jotain vaikuttaisi, ennemminkin on sympaattinen ja persoonallinen ominaisuus. Kuuluu tähän malliin!

Tuunattu pikkupöytä numero 4

Valo ja kuvaus, niinpä. Olen hankkinut itselleni kunnon kuvausvalon, mutta itse kuvaamisen hoidan edelleen ihan vaan kännykän kameralla. Hyvä, jos sitäkään osaan kunnolla käyttää.  Kuvaamisen tuskasta olen varmasti vaahdonnut jo ihan tarpeeksi, joten mainitsenpa vain, että ei oikein ole mun juttu. Mutta tässä kuitenkin tämä juttu eli valo. Kun katsot ylä- ja alakuvaa, huomaat varmasti melkoisen eron. Ja se on toteutunut ihan vaan huikeen hienolla kuvausvalollani leikkimällä. Livenä pöytä on omaan silmääni ehkä lähempänä alakuvan sävyjä. Ja alakuvien taustat taas olen toteuttanut huikean hienolla kuvausstudiollani. No hah, siis kännykän kuvankäsittelysovelluksilla!

Tuunattu pikkupöytä numero 4

Eniten käyttämäni sovellukset ovat PicsArt ja Photoroom, joista olen jopa vaihtanut maksullisiin versioihin! Toisaalta olen sitäkin mieltä, että sellaisia tunnelmoivia "instoja", viimisen päälle hiottuja ja mietittyjä, samaa kaavaa toistavia kuvia on jo maailmassa ihan tarpeeksi. Harmaata, valkoista, beigeä, greigeä...tai hieno lumimaisema. Tai vimpan päälle suodatetut tötteröhuulikasvot. Mikä, missä ja kenellä on se voima, joka saa ihmiset laumoittain tykkäämään juuri tietynlaisista asioista samanaikaisesti? Jostakin luin, että nyt alkavat kiinnostaa enemmän sellaiset arkiset real life-kuvat. Miksei myös voisi alkaa kiinnostaa värikylläiset hupsuttelukuvat? Mistäs saisi sellaisen voiman? Sitä odotellessa😂!

Tuunattu pikkupöytä numero 4

Tämä talvikausi on tähän asti kulunut Huuhaa-pajalla lähinnä maalaushommissa ja se onkin ollut jotenkin nyt mieluisinta. Ja Huuhaahan tekee mieluiten sitä, mikä tuntuu mieluisalta! Sitä, mihin on palo ja pakottava sisäinen tahto. Edellisessä blogijutussani esittelin tämän talven kynttilänjalkojen maalailujani ja niitäkin tuossa vielä "ateljeen" pöydällä muutama valmistumassa. Jos et vielä katselmusta suorittanut, mutta sisäinen tahto pakottaa, käy tekemässä se vaikka tästä. Ja kaikki tuotokset, vanhemmatkin, jotka eivät vielä ole uuteen kotiin päässeet, näet täältä. Linkki avaa oven nettipuotiini.

Nyt alkaa pikkuhiljaa vähän kiinnostella ja kutkutella jo  ompeluhommatkin. Päähän on putkahdellut ideoita siihen suuntaan. Saas nähdä, koska se konkreettinen hetki koittaa, että ompelukoneen esiin nostan. Impulsiivisuuteni voi johtaa siihen vaikka jo huomenna. Tai kuukauden päästä. 

Katsotaan, koska vuorostaan iskee taas kirjoitusfiilis! Pystytkö odottamaan? Nyt odotellaan, kevättä ainakin. Ja sitä voimaa!

"MAY THE FORCE BE WITH ME...SORRY, YOU!"

Tuunatut kynttilänjalat

 

Vanhojen kynttilänjalkojen uusi elämä

Hannahuuhaa puuhaa, tuunaa...koska se on hauskaa! Huuhaa-puuhani alkoivat vanhoja, sorvattuja, kirpparilta bongattuja kynttilänjalkoja maalaten. Niitä olin keräillyt kirppareilta pitkään tietämättä edes vielä oikein mitä niille tekisin. Ne eivät olleet mitenkään trendikkäitä vielä silloin, kun muutamalla markalla niitä ostelin. Eivät vielä euroon siirryttäessäkään ja hintakin pysyi vain muutamassa eurossa. Ja niitä oli hyvin tarjolla!

Jäin vuorotteluvapaalle 2018 ja siitä se sitten lähti. Kynttilänjalkojen tuunaamisesta. Matkan varrella on tullut jonkin verran oppiakin, virheiden kautta tietenkin. Pohjatyöt on syytä tehdä, jos haluaa saada hyvää jälkeä. Tästä vanhasta postauksestani voit kurkata erään kynttilänjalan vaiheet. Tosin nykyään on mukaan tullut vielä yksi työvaihe, nimittäin ihan ensimmäisenä työvaiheena puhdistus: itse käytän Frenchic-sarjan Sugar Soapia tai Fusion-sarjan TSP-pesuainetta.  

Keksinpä tässä hiihtolomalla, että esittelen teille tämän talven uutuuksia. Löydätkö suosikkisi?

Ensimmäisenä maalasin syksyllä kolme saman sarjan harmaaksi maalattua jalkaa, jotka ystäväni minulle toi tuliaisiksi kirpparikierrokseltaan. Loput esitellyt jalat eivät ole mitenkään aikajärjestyksessä. Testailin uutta Fusion-sarjan mineraalimaalia sävyltään Tuscan orange. Nämä olivat sellainen hetken inspiraation tuotos, jossa jätin pohjatyötkin ihan rempalleen. Testauksessa oli myös uusi löytöni, Posca-tussit, joilla tein "Halloween-ilmeet". Vyönkin saivat kaapista löytyneistä samettinauhasta ja napeista. Hinta oli toki sitten työvaiheiden laistamisen mukainen ja (ehkä siitä johtuen) menivät heti, kun Facebookiin ekan esittelykuvan pistin. Nimet näille muodostuivat Kalle Rovanperän MM-voiton myötä. Kolme kovaa kuskia: Keke, Kimi ja Kalle. Vieläkö muistat Keken😉? Kai Kimin sentään?

Keke, Kimi ja Kalle

Oranssia pintaan

Elsa on kova poseeraamaan. Kun aloitan kuvaamisen, tulee aina paikalle ja pyrkii mukaan kuvaan. Mun ikioma markkinointipäällikkö💓. Toimii myös kokovertailuun: antaa vähän osviittaa siitä, minkä kokoinen esine on kyseessä. Esimerkiksi alakuvan kynttilänjalka on aika komian korkuinen!

Palikkatesti

Tiedän, että moni pitäisi näistä kynttilänjaloista puun värisenä, "natural look". Ja mikä ettei niinkin. Sellainen skandinaavisen sisustuksen versio. Minäkin olen jättänyt joitakin ihan vaan sellaisenaan kotiini, kun puun sävy on sopiva hirsiseinien kanssa. Kaikkea ei sovikaan maalata ja jätän esimerkiksi upeat, ajan patinoimat huonekalut rauhaan, olivat sitten maalattuja jo tai ei. Ikä saa näkyä. Peilistäkin😉. Tämä Palikkatesti-kynttilänjalka taas ei ollut niin hienon värinen luonnostaan, joten päätyi Fusion-mineraalimaalikäsittelyyn. Testailin vähän sävyjä ja tähän päätyi kolmea eri sinisen ja kolmea eri punaisen sävyä pienellä määrällä valkoista kirkastamaan kokonaisuutta. 

Palikkatesti

Akryyliväreillä maalatessa irroittelen enemmän ja käytän värejä ja kuvioita runsaammin. Pohjamaalaus on tärkeää, sen olen karvaasti kokenut erään alkutaipaleen jalan kanssa. Maalin läpi tihkui "puupissaa", keltaisia läikkiä...että harmitti! Mutta eräs rouva ihastui siihen silti, epätäydellisyyksineen päivineen ja osti pois. Tämän alakuvan kaksikon (siis kynttilänjalkojen!) värien valinta taisi lähteä kevään kaipuusta, vähän pääsiäinenkin mielessä. Nimien keksimiseen tarvitsin "yleisön" apua ja parista ehdotuksesta sain alun nimiväännöksille: Sir Sirkus (luetaan söör sirkus) ja What's Apprillia (luetaan...wat evö😂).

Sir Sirkus, What's Apprillia, Hanna ja Elsa

Sir Sirkus ja What's Apprillia

Maalatessani aiemmin esiteltyä Palikkatestiä ihastuin ikihyviksi turkoosiin Fusion-sarjan Azure-sävyyn. Oli pakko saada jatkaa jotain muutakin sillä. Olen jo pitkään halunnut testata rukinlapojen maalaamista ja nyt siis koitti sopiva hetki. Pohjaksi huikeaa turkoosia ja kuviot piirsin Posca-tusseilla (alempana video). Yksi kynttilänjalka pääsi mukaan trioon ja sen kuviot maalasin "paljaalla kädellä". Tavoitteena oli vetää kunnon överit. Yök, kun tuli ihanat!

Neon1- trio

Neon 1: a, b ja c

Tätä tekniikkaa, siis mineraalimaalia ja Posca-tusseja yhdessä, tulen varmasti tulevaisuudessakin käyttämään. Sopivat hyvin yhteen, sillä molemmat ovat hyvin mattapintaisia.

Sininen uni- kynttilänjalka ei ole mikään vanha, vaan ystävän lahjoittama uusiohärpätys, jonka pinta hiottaessa osoittautui jonkinlaiseksi lastulevyn tyyppiseksi "hötöksi". Niinpä sitten päätin taas kokeilla vähän erilaista tyyliä. Fusion-mineraalimaaleja ja akryylivärihopeaa, osittain "kuivamaalaten" eli melko kuivalla siveltimellä pikkuhiljaa väriä lisäten. Kuun ja tähdet pintaan tein käyttäen kontaktimuovista lävistämiäni kuvioita. Kivasti toimi. Nimi oli jo heti mielessä ja sitä täydentääkseni lisäsin vielä pari höyhentä ja pitkään pähkäilin, miten saisin vielä jostakin mukaan hopeasävyisen tähden. No hitsin vitsi: lämpökynttilän pohjasta leikkaamalla ja painamalla siihen vähän kuviointia lyijykynällä. Juuttinaruakin oli pakko vähän saada mukaan...lopputulos on mielestäni aika onnistunut ja erilainen Huuhaa-tuotos. Tekniikka jatkoon!

Sininen uni

Kynttilänjalan yläosassa on sinkistä tehty kynttiläalusta, josta tuon värimaailman käyttäminen sai vauhtia. Alustan sai helposti irti maalaamisen ajaksi, vaikka ensin sitä vähän jouduin pähkäilemään.

Sininen uni

Miss Retro on eräänlainen toisinto aiemmin maalaamastani Royal Retro- jalasta. Se vietiin käsistä heti. Värit ovat samat, mutta muoto eri. Tämä missi jäi jotenkin vajaaksi muotojensa puolesta aiempaan retroon verrattuna, joten mietin kuumeisesti, miten sitä vielä kustomoisin. Silmiin osui varastojani tonkiessa karmea metallikoriste, jossa roikkui metallikukkia. Haa, siinähän se! Maalia pintaan ja naulalla kiinni. Samalla nimikin muotoutui päässäni.

Miss Retro

Vähän innostuin leikkimään kuvankäsittelysovelluksella ja tuuppasin jalan missikiertueelle. Alhaalla kollaasi eri poseerauksista. Missä kuvassa sun mielestä on parhaiten edukseen? Uimapuku-, kansallispuku-, fantasiapukukierros?

Miss Retro

Viime keväänä sairastin jonkinsorttisen suolistotulehduksen ja olin yli viikon todella heikkona. Olinpa hetken ihan sairaalassakin. Kun toipuminen lähti käyntiin, vauhditin sitä maalaamalla pienen Tilkkuterapia- kynttilänjalan. Naapurini ja hyvä ystäväni osti sen heti, kun ihastui niin kovin. Silloin jo esitti toiveen samantyyppisestä kaveriksi. No, äkkiähän se kävi! Ei mennyt vuottakaan😂! Maalasin salaa hänelle ystävänpäivälahjaksi kuvan pienen jalan. Kuvassa se on saajansa käsissä, mutta iloista ilmettään en saanut lupaa julkaista. Tälle jalalle ei tullut nimeä minulta, sillä sen pohjaan oli joku jo kirjoittanut Annikki. Liekö ollut lahja joskus jollekin Annikille? Olkoon siis Päivi Annikki. Toisessa kuvassa Päivin lähettämä kuva kaveruksista hänen ikkunallaan.

Annikki

Näihinkin jalkoihin tein pienet piperryskuviot Posca-tussilla ja pohjan "tilkut" Plus Colorin akryylivärein. Lopuksi kaksi kerrosta kiiltävää akryylilakkaa, kuten aina akryylimaaleilla maalatessani teen.

Tilkkuterapiaa ja Annikki

Oon aikas mieltynyt kultakupariseen väriin, jota sekoitan itse Fenchic-sarjan cool copper ja gorgeous gold-jauheista. Käytän sitä melko usein. Toki myös akryyliväreistä löytyy samansorttista ja alakuvassa onkin Plus Colorin kuparia. Suklaagebardi on siis puhtaasti akryylivärein maalattu. Ihan rehellisesti sanottuna en ole ihan tyytyväinen värivalintoihin ja lopputulokseen sen myötä. Kas kun en ole kuitenkaan hirveästi mikään ruskeiden sävyjen ystävä (paitsi mainitsemani kupari, jos se lasketaan ruskeaksi). Mutta halusin kokeilla sitäkin väriskaalaa. Onhan tämä nyt ihan kiva kumminkin.

Suklaagebardi

Puolet isovanhemmistani on kotoisin Pohojammaalta. Tämä "Talonpojan toteemi" sai vaikutteensa ja värinsäkin pohjalaisuudesta. Se on toteutettu Fusion-mineraalimaalein. Vinoneliöön tein sapluunan kontaktimuovista. Vaasan veri ei vapise, prkl!

Talonpojan toteemi

Työn alla on parhaillaan vielä kolme, jotka kovasti odottavat sitä lopullista läpimurtoideaa toteutukseensa. Ehkä nekin ehtivät tässä. Viime kesän puotimyynnin jäljiltä jäi vain muutama kynttilänjalka, joten pitäähän valikoimaa vähän kasvattaa. Nettipuodin puolella ei mitään ostoryntäystä ole nyt ollut. Voit käydä katsomassa tilannetta tästä: Hannahuuhaan nettipuoti ja voithan samalla kurkata, mitä muuta sieltä löytyy. Ei muuta kun 

VALOA KOHTI!