Hauskempi huusholli

 Mitä tarkoittaa koti? Ketä varten koti on? Millainen kodin kuuluu olla? Tällaisin kodikkain kysymyksin lähden tätä postausta kirjoittamaan. Itselleni koti on paikka, joka on turvallinen, jossa viihdyn ja olen onnellinen. Onneksi minulla on sellainen. Koti on minulle myös leikkikenttä, jossa saan toteuttaa itseäni. Koti on enemmän kuin vain talo; koti luodaan sisustuksella. Huoneet, huonekalut, tavarat ja kaikkien niiden sijoittelu tekevät talosta kodin. Talosta sisustetaan koti. Jokaisella siis saa ja pitää olla oma tapansa ja tyylinsä sisustaa oma tupansa. Koti on asukkaitaan varten. Minä tarvitsen värejä, paljon katsottavaa ja paljon kaikkea! En viihtyisi valkoisessa, modernissa ja minimalistisessa kodissa. Minun tyylini on ennemmin maksimalistinen. Runsas, värikäs ja hauska kuuluu minun kotini olla! Eikä halpuus ole minun kodissani mikään häpeän asia, vaan mielestäni kodin tyylin voi juuri nimenomaan luoda edullisesti. En haikaile ikonisia, kalliita design-tavaroita.

Hannahuuhaan nettipuoti

Hannahuuhaan nettipuoti on luonnollisesti minun makuiseni sisustuspuoti. Oman tuunaustuotantoni lisäksi olen etsinyt (ja etsin koko ajan) sellaista sisustustavaraa myytäväksi, joka innostaa itseänikin. Kohtuuhintaista, värikästä ja veikeää. Tähän mennessä olen löytänyt ja kelpuuttanut neljä eri ulkomaista tavarantoimittajaa: Hippie Hound Studios Yhdysvalloista, A lot decoration Ruotsista, Isabelle Rose Sloveniasta ja viimeisimpänä Vanilla Fly Tanskasta. Suomalaisiakin toki löytyy, ihan lähes naapurista, mutta esittelen tässä nyt nämä "ulkomaiden uutuudet".

Hippie Hound Studios ja Hannahuuhaa

Hannahuuhaan nettipuoti

Törmäsin muistaakseni Pinterestissä aivan ihastuttavaan Hazel-lehmään auringonkukkaseppeleessään. Selvittelin tietenkin alkuperää ja pääsin laitumille! Hazel on yhdysvaltalaisen taiteilijan (entinen erityislasten toimintaterapeutti!) Lee Kellerin luomus. Hazel on ollut myös esikuvana vanhan navettamme vanhoihin "sontaluukkuihin" maalaamilleni lehmille Päivikille ja Kyllikille. Samaisen navetan ylisillähän sijaitsee kesäpuotikahvilani. Lee yhdisti rakkautensa eläimiin ja kuvataiteisiin ja vakavan perhettä kohdanneen onnettomuuden jälkeen uskalsi heittäytyä kokonaan taiteen vietäväksi. Hän perusti Hippie Hound Studios-nimisen yrityksen ja on vaatimattomasta alusta kasvattanut toimintaansa työllistäen nykyään jo useita henkilöitä. Olen ihan henkilökohtaisesti meilaillut hänen kanssaan ja siis päättänyt ottaa postereita Huuhaa-puotini valikoimaan. Tiettävästi niitä ei muualta Suomesta saakaan...Klikkaapa kurkkaamaan vaikka tästä, mitä Huuhaa-puodin valikoimaan tällä hetkellä kuuluu.

Isabelle Rose ja Hannahuuhaa

Hannahuuhaan nettipuoti

Isabelle Rose on slovenialainen piensisustusyritys, jonka romanttinen tyyli ihastutti minua heti. Pikkuhiljaa olen lisännyt valikoimaa puotiini aina, kun on vähän rahaa Hannahuuhaalle kertynyt. Itseltäni kotoa ei niinkään heidän tuotteitaan löydy, mutta jos tilaa olisi, löytyisi tällainenkin tunnelmahuone varmasti! Isabelle Rosen valikoimasta löytyy kuitenkin myös esimerkiksi metallikylttejä ja -magneetteja, joista jälkimmäisiä hankin juuri 

uutuustuotteiksi Huuhaa-puodin tarjontaan. Ja humoristisia, isoja vintage-kylttejä omasta tuvastani löytyykin jo. Tähän on pakko lisätä, että ikinuori äitini esimerkiksi osti kaikki neljä erilaista puotini valikoimasta löytyvää kylttiä ja omin käsin asensi ne keittiönsä seinään! Varsin vinkeältä näyttävätkin vanhempieni melkoisen skandinaavistyylisessä köökissä. 

On myös ihanaa ja maailmaa pienentävää viestitellä Isabelle Rosen yhteyshenkilö-Davidin kanssa. Hauska ja avulias heppu!  Tästä voit katsoa, mitä tuotteita Huuhaa-puodin valikoimaan tällä hetkellä kuuluu.

A Lot Decoration ja Hannahuuhaa

Hannahuuhaan nettipuoti

 Kotiani lähellä sijaitsee Kasvihuoneilmiö-kauppa. Kerrassaan huikea paikka aina silloin tällöin piipahtaa! Tarjonta on hyvinkin minua ja sisustustyyliäni kutkuttavaa ja siellä tutustuinkin ensimmäistä kertaa A lot Decoration-humputuksiin. Tämä ruotsalainen firma on aloittanut kukkakimppukoristeista, jos niin voisi sanoa. Nyt olen laajentanut valikoimaani jo muutamaan otteeseen niin omaan torppaan kuin puotiinkin sinulle! Käväisin Ruotsissa vuosi sitten pienyrittäjäystävän kanssa Formex-messuillakin ja tilasin lisää monenlaista, varsin veikeää ja hauskaa tavaraa. Tänä kesänä täydensin jälleen valikoimaani. Sellaiselle löytyy aina tilaa! Tsekkaa tästä, mitä löytyy Hannahuuhaan valikoimasta.

Vanilla Fly ja Hannahuuhaa

Hannahuuhaan nettipuoti

Uusimpana tulokkaana puotiin on saapunut tanskalaisen Vanilla Flyn postereita ja kortteja. Aivan kertakaikkisen myyty olin, kun näihin veikeisiin postereihin törmäsin jokakesäisellä pakollisella retkellä Tammisaareen ja siellä sijaitsevaan Tre rum och kök-sisustusliikkeeseen. Siinäpä jälleen kauppa, joka on niin mun makuuni!

Vanilla Fly on kahden tanskalaisen ystävyksen, Hellen ja Merethen perustama yritys, joka on noussut maailmanlaajuiseksi ilmiöksi. Tanskalainen sisustustyylihän on erittäin tunnettu ympäri maailman, joten sen "siivellä" on hyvä liitää. Ja kyllä vaan sopiikin liitää, on niin hurmaavia tuotteita. Tästä voit katsoa, mitä minä puotiini valitsin.

Tänä kesänä Huuhaalandia ja Huuhaa-puotikahvila alkoi näyttää jo sellaisia merkkejä, että ehkä sittenkin jatkan toimintaa. Kerron tässä nyt sellaisen salaisuuden, että olin ajatellut jopa jo lyödä hanskat tiskiin, pillit pussiin ja pensselit santaan. Ajatus oli, että mennyt kesä ja sen "menestys tai menestymättömyys" ratkaisee  jatkon. Eräs bisnestouhuista tietävä tuttavani totesi, että viisi vuotta pitäisi jaksaa ja sitten näkee, miten käy. No, viisi vuotta, viisi kesää, on takana! Ja sen verran tuottoakin viidennestä tuli, että heti pistin rahan kiertoon ja hankin lisää hauskuuksia tarjontaan. Tästä lähti nyt kolmas nettipuotikausi...Toivottavasti sekin lähtisi mukavasti pyörimään. Käy pyöräyttämässä Huuhaa-toimintaa, pyörähdä puotiin tai nettipuotiin ja muokkaa oma kotisikin hauskemmaksi huusholliksi!  Löysitkö sinä jotain suosikkia esittelemistäni tavarantoimittajista? Tai olisiko sinulla ehdottaa jotain uutta valikoimaan?

VÄRIKÄSTÄ JA ILOISTA SYKSYÄ!

Tuunatut kynttilänjalat

 

Vanhojen kynttilänjalkojen uusi elämä

Hannahuuhaa puuhaa, tuunaa...koska se on hauskaa! Huuhaa-puuhani alkoivat vanhoja, sorvattuja, kirpparilta bongattuja kynttilänjalkoja maalaten. Niitä olin keräillyt kirppareilta pitkään tietämättä edes vielä oikein mitä niille tekisin. Ne eivät olleet mitenkään trendikkäitä vielä silloin, kun muutamalla markalla niitä ostelin. Eivät vielä euroon siirryttäessäkään ja hintakin pysyi vain muutamassa eurossa. Ja niitä oli hyvin tarjolla!

Jäin vuorotteluvapaalle 2018 ja siitä se sitten lähti. Kynttilänjalkojen tuunaamisesta. Matkan varrella on tullut jonkin verran oppiakin, virheiden kautta tietenkin. Pohjatyöt on syytä tehdä, jos haluaa saada hyvää jälkeä. Tästä vanhasta postauksestani voit kurkata erään kynttilänjalan vaiheet. Tosin nykyään on mukaan tullut vielä yksi työvaihe, nimittäin ihan ensimmäisenä työvaiheena puhdistus: itse käytän Frenchic-sarjan Sugar Soapia tai Fusion-sarjan TSP-pesuainetta.  

Keksinpä tässä hiihtolomalla, että esittelen teille tämän talven uutuuksia. Löydätkö suosikkisi?

Ensimmäisenä maalasin syksyllä kolme saman sarjan harmaaksi maalattua jalkaa, jotka ystäväni minulle toi tuliaisiksi kirpparikierrokseltaan. Loput esitellyt jalat eivät ole mitenkään aikajärjestyksessä. Testailin uutta Fusion-sarjan mineraalimaalia sävyltään Tuscan orange. Nämä olivat sellainen hetken inspiraation tuotos, jossa jätin pohjatyötkin ihan rempalleen. Testauksessa oli myös uusi löytöni, Posca-tussit, joilla tein "Halloween-ilmeet". Vyönkin saivat kaapista löytyneistä samettinauhasta ja napeista. Hinta oli toki sitten työvaiheiden laistamisen mukainen ja (ehkä siitä johtuen) menivät heti, kun Facebookiin ekan esittelykuvan pistin. Nimet näille muodostuivat Kalle Rovanperän MM-voiton myötä. Kolme kovaa kuskia: Keke, Kimi ja Kalle. Vieläkö muistat Keken😉? Kai Kimin sentään?

Keke, Kimi ja Kalle

Oranssia pintaan

Elsa on kova poseeraamaan. Kun aloitan kuvaamisen, tulee aina paikalle ja pyrkii mukaan kuvaan. Mun ikioma markkinointipäällikkö💓. Toimii myös kokovertailuun: antaa vähän osviittaa siitä, minkä kokoinen esine on kyseessä. Esimerkiksi alakuvan kynttilänjalka on aika komian korkuinen!

Palikkatesti

Tiedän, että moni pitäisi näistä kynttilänjaloista puun värisenä, "natural look". Ja mikä ettei niinkin. Sellainen skandinaavisen sisustuksen versio. Minäkin olen jättänyt joitakin ihan vaan sellaisenaan kotiini, kun puun sävy on sopiva hirsiseinien kanssa. Kaikkea ei sovikaan maalata ja jätän esimerkiksi upeat, ajan patinoimat huonekalut rauhaan, olivat sitten maalattuja jo tai ei. Ikä saa näkyä. Peilistäkin😉. Tämä Palikkatesti-kynttilänjalka taas ei ollut niin hienon värinen luonnostaan, joten päätyi Fusion-mineraalimaalikäsittelyyn. Testailin vähän sävyjä ja tähän päätyi kolmea eri sinisen ja kolmea eri punaisen sävyä pienellä määrällä valkoista kirkastamaan kokonaisuutta. 

Palikkatesti

Akryyliväreillä maalatessa irroittelen enemmän ja käytän värejä ja kuvioita runsaammin. Pohjamaalaus on tärkeää, sen olen karvaasti kokenut erään alkutaipaleen jalan kanssa. Maalin läpi tihkui "puupissaa", keltaisia läikkiä...että harmitti! Mutta eräs rouva ihastui siihen silti, epätäydellisyyksineen päivineen ja osti pois. Tämän alakuvan kaksikon (siis kynttilänjalkojen!) värien valinta taisi lähteä kevään kaipuusta, vähän pääsiäinenkin mielessä. Nimien keksimiseen tarvitsin "yleisön" apua ja parista ehdotuksesta sain alun nimiväännöksille: Sir Sirkus (luetaan söör sirkus) ja What's Apprillia (luetaan...wat evö😂).

Sir Sirkus, What's Apprillia, Hanna ja Elsa

Sir Sirkus ja What's Apprillia

Maalatessani aiemmin esiteltyä Palikkatestiä ihastuin ikihyviksi turkoosiin Fusion-sarjan Azure-sävyyn. Oli pakko saada jatkaa jotain muutakin sillä. Olen jo pitkään halunnut testata rukinlapojen maalaamista ja nyt siis koitti sopiva hetki. Pohjaksi huikeaa turkoosia ja kuviot piirsin Posca-tusseilla (alempana video). Yksi kynttilänjalka pääsi mukaan trioon ja sen kuviot maalasin "paljaalla kädellä". Tavoitteena oli vetää kunnon överit. Yök, kun tuli ihanat!

Neon1- trio

Neon 1: a, b ja c

Tätä tekniikkaa, siis mineraalimaalia ja Posca-tusseja yhdessä, tulen varmasti tulevaisuudessakin käyttämään. Sopivat hyvin yhteen, sillä molemmat ovat hyvin mattapintaisia.

Sininen uni- kynttilänjalka ei ole mikään vanha, vaan ystävän lahjoittama uusiohärpätys, jonka pinta hiottaessa osoittautui jonkinlaiseksi lastulevyn tyyppiseksi "hötöksi". Niinpä sitten päätin taas kokeilla vähän erilaista tyyliä. Fusion-mineraalimaaleja ja akryylivärihopeaa, osittain "kuivamaalaten" eli melko kuivalla siveltimellä pikkuhiljaa väriä lisäten. Kuun ja tähdet pintaan tein käyttäen kontaktimuovista lävistämiäni kuvioita. Kivasti toimi. Nimi oli jo heti mielessä ja sitä täydentääkseni lisäsin vielä pari höyhentä ja pitkään pähkäilin, miten saisin vielä jostakin mukaan hopeasävyisen tähden. No hitsin vitsi: lämpökynttilän pohjasta leikkaamalla ja painamalla siihen vähän kuviointia lyijykynällä. Juuttinaruakin oli pakko vähän saada mukaan...lopputulos on mielestäni aika onnistunut ja erilainen Huuhaa-tuotos. Tekniikka jatkoon!

Sininen uni

Kynttilänjalan yläosassa on sinkistä tehty kynttiläalusta, josta tuon värimaailman käyttäminen sai vauhtia. Alustan sai helposti irti maalaamisen ajaksi, vaikka ensin sitä vähän jouduin pähkäilemään.

Sininen uni

Miss Retro on eräänlainen toisinto aiemmin maalaamastani Royal Retro- jalasta. Se vietiin käsistä heti. Värit ovat samat, mutta muoto eri. Tämä missi jäi jotenkin vajaaksi muotojensa puolesta aiempaan retroon verrattuna, joten mietin kuumeisesti, miten sitä vielä kustomoisin. Silmiin osui varastojani tonkiessa karmea metallikoriste, jossa roikkui metallikukkia. Haa, siinähän se! Maalia pintaan ja naulalla kiinni. Samalla nimikin muotoutui päässäni.

Miss Retro

Vähän innostuin leikkimään kuvankäsittelysovelluksella ja tuuppasin jalan missikiertueelle. Alhaalla kollaasi eri poseerauksista. Missä kuvassa sun mielestä on parhaiten edukseen? Uimapuku-, kansallispuku-, fantasiapukukierros?

Miss Retro

Viime keväänä sairastin jonkinsorttisen suolistotulehduksen ja olin yli viikon todella heikkona. Olinpa hetken ihan sairaalassakin. Kun toipuminen lähti käyntiin, vauhditin sitä maalaamalla pienen Tilkkuterapia- kynttilänjalan. Naapurini ja hyvä ystäväni osti sen heti, kun ihastui niin kovin. Silloin jo esitti toiveen samantyyppisestä kaveriksi. No, äkkiähän se kävi! Ei mennyt vuottakaan😂! Maalasin salaa hänelle ystävänpäivälahjaksi kuvan pienen jalan. Kuvassa se on saajansa käsissä, mutta iloista ilmettään en saanut lupaa julkaista. Tälle jalalle ei tullut nimeä minulta, sillä sen pohjaan oli joku jo kirjoittanut Annikki. Liekö ollut lahja joskus jollekin Annikille? Olkoon siis Päivi Annikki. Toisessa kuvassa Päivin lähettämä kuva kaveruksista hänen ikkunallaan.

Annikki

Näihinkin jalkoihin tein pienet piperryskuviot Posca-tussilla ja pohjan "tilkut" Plus Colorin akryylivärein. Lopuksi kaksi kerrosta kiiltävää akryylilakkaa, kuten aina akryylimaaleilla maalatessani teen.

Tilkkuterapiaa ja Annikki

Oon aikas mieltynyt kultakupariseen väriin, jota sekoitan itse Fenchic-sarjan cool copper ja gorgeous gold-jauheista. Käytän sitä melko usein. Toki myös akryyliväreistä löytyy samansorttista ja alakuvassa onkin Plus Colorin kuparia. Suklaagebardi on siis puhtaasti akryylivärein maalattu. Ihan rehellisesti sanottuna en ole ihan tyytyväinen värivalintoihin ja lopputulokseen sen myötä. Kas kun en ole kuitenkaan hirveästi mikään ruskeiden sävyjen ystävä (paitsi mainitsemani kupari, jos se lasketaan ruskeaksi). Mutta halusin kokeilla sitäkin väriskaalaa. Onhan tämä nyt ihan kiva kumminkin.

Suklaagebardi

Puolet isovanhemmistani on kotoisin Pohojammaalta. Tämä "Talonpojan toteemi" sai vaikutteensa ja värinsäkin pohjalaisuudesta. Se on toteutettu Fusion-mineraalimaalein. Vinoneliöön tein sapluunan kontaktimuovista. Vaasan veri ei vapise, prkl!

Talonpojan toteemi

Työn alla on parhaillaan vielä kolme, jotka kovasti odottavat sitä lopullista läpimurtoideaa toteutukseensa. Ehkä nekin ehtivät tässä. Viime kesän puotimyynnin jäljiltä jäi vain muutama kynttilänjalka, joten pitäähän valikoimaa vähän kasvattaa. Nettipuodin puolella ei mitään ostoryntäystä ole nyt ollut. Voit käydä katsomassa tilannetta tästä: Hannahuuhaan nettipuoti ja voithan samalla kurkata, mitä muuta sieltä löytyy. Ei muuta kun 

VALOA KOHTI!

Astiakaappi sai vihdoin uuden ilmeen

 Kasvihuoneilmiö sattuu olemaan aika lähellä kotiamme ja siellä tulee silloin tällöin käytyäkin. Aina sieltä jotain löytyy, vaikka hintataso onkin aika korkea. No, minähän olen se hintahaukka pahimmasta päästä ja ostan kuten Sulo Vilen; "kun halvalla sai". Tämä kaappi tuli tupaamme, siis halvalla, koska  toisesta yläkaapista oli lasi rikki. Ajatushan oli silloin jo ihan kirkas: poistan toisenkin lasin ja maalaan kaapin uuteen uskoon ja valkoisen pölymaalin peittoon. Eikä siinä kauaa mennyt! Vain noin kahdeksan vuotta pölysi ja sitten iski kohtalo! Pakko kertoa tässä, että sen toisen lasin hajoittaminen olikin helpommin sanottu kuin tehty! Sain todellakin vasaroida tovin ennen kuin hajosi. Kyllä oli taitavia olleet toisen lasin hajottajat. Vahingossa taitaa onnistua paremmin kuin tosissaan yrittämällä😂.

Kaappi oli tosiaan käsitelty valkoiseksi (mikä sekin oli ihan ok väri siinä kohtaa) jollain kummallisella pölymaalilla. Märällä tai kostealla ei pahemmin kannattanut pyyhkiä, jos halusi pitää kaapin vielä toistaiseksi edes valkoisena. Toisaalta maali oli varsin kätevä siinä mielessä, että se sopi varsin hyvin pohjaksi sille kauan viivytellylle maalaamiselle. Yksi tuunausprojekti tuli kuitenkin toteutettua jo jokunen vuosi sitten. Kaappi sai nimittäin valot! Ne näkyvätkin tuolla myöhemmin olevassa kuvassa.

Kaappi ennen

Toki pitää aloittaa varovasti, jos ei välttämättä inspiraatio jaksakaan kantaa loppuun asti. Tämän kaapin tuunaus lähti piilosta, alakaapin sisältä. Enkä siinä vaiheessa vielä ajatellut enempää tehdäkään. Halusin vain testata Frenchic-sarjan Trim paintia, joka on tarkoitettu esim. listojen maalaamiseen. Ja varsinkin juuri kuvan vaaleanpunaista sävyä. Sehän ei sitten valikoitunut ollenkaan mihinkään näkyvään paikkaan...

Kaapin maalaus lähti tästä

Tosi usein ne hommat lähtee sitten vähän lapasesta lentoon. Tulin ulos (ala)kaapista ja päätin, että nyt lähtee suti heilumaan koko kaapin kanssa! Oli aika tarttua siihen märkään rättiin ja jynssätä kaappi, irrottaa kaapinovet ja päättää väritys, ainakin osittain. Maalivalintoihin vaikutti kaksi asiaa, joista kerron myöhemmin. Kaapin ylä- ja alaosa ovat irralliset, joten ei kun osat erilleen. Tuvassa oltiin viikon verran vähän tuskaisia, kun kaikki oli hujan hajan: astiat siellä ja toiset täällä, kaapin yläosa siellä ja alaosa täällä, suurin osa tavaroista ihan siellä täällä ja missä sattuu. Kun ei vielä ole sitä talvilämmintä "ateljeeta" eikä torpassa ylimääräisiä neliöitä niin se on sitten tehtävä just keskellä kiivainta elämisaluetta. Ja samalla varoa, etteivät nelijalkaiset asukkaat huiski itseään uuden värisiksi. Eikä Simo.

Kaapin yläosa

Alakuvassa toinen kaapin värivalintoihin vaikuttaneen tekijän osa: paikallisen taiteilijan taulu, joka tulikin tupaan osittain juuri väriensä ansioista. Tuolla seuraavalla videolla se näkyy vielä paremmin ja instani kuvissa lisää. Itse taiteilijan, Sirkku Salon, Instagram-tilille voit kurkata tästä.

Kaapin alaosa

En ole vielä luovuttanut videoiden suhteen ja häpeilemättä niitä julkaisen. Tiedän jo teoriassa jonkun verran siitä, miten niitä pitäisi kuvata, mutta todellisuus on mitä on. Maalausvideoita kuvattiin monta ja monessa vaiheessa, ihan vaan harjotuksen vuoksi😂.

Toinen maalivärien valintaan vaikuttava asia oli Puuhatarhan Putiikista bongaamani tapetti! Vitsit, kun ihastuin ja kun näiden tapettipalojen käsittelykin vaikutti tosi helpolta, olin myyty. Tai tapettipalat oli myyty mulle. Kaapin punainen on muuten ihan itse sekoittamani väri kahdesta Frenchic-tuoteperheen sävystä. Todella kirkas punainen Hot Lips (oli sellainen rajoitettu erä) taittui tapetin lämpimään punaiseen Pickle-sävyllä. Ja kun ihan rehellisesti sanon, niin onnistuin kyllä ihan nappiin! Hauskaa ja touhujani kuvaavaa oli, että kyselin ja selvittelin oikein, että miten se sekoittaminen oikein kannattaa tehdä. Puuhatarhan Putiikin ihana Mari jaksoi neuvoa todella perusteellisesti ja mitä minä sitten teen? No, teen homman ihan perstuntumalla! Vajaaseen Hot lips- purkkiin vaan ruskeaa Pickle-sävyä ensin vähän ja sitten vielä vähän. No, pikkusen vielä...nyt on hyvä! Ja niin onkin! Kiitos Marille silti!

alaovet

Vaikka valmiiksi paloina tapetit olivatkin, täytyi nitä vähän vielä pienentää. Alakuvassa välineet siihen. Tuo mittaaminen on aina sellainen jännittävä homma mulle. Todella, todella ja todella usein tulee mittavirhettä! Tällä kertaa oli kuitenkin onni myötä.

ovitapetit

Tiedätte varmaan niitä kaupan "kilon lihapaketteja"? Yleensä ovat mustia, mutta kuvassa mulla valkoinen. Kuva on vähän onneton, mutta oli kova into ja vauhti päällä, enkä niin keskittynyt kuvauspuoleen. Purkkiin vettä ja tapetinpalan liu'utus vedessä. Toimi oikein hyvin! Sen jälkeen tapetti hetkeksi kaksinkerroin, jonka aikana pyyhin varovasti ylimääräistä vettä pois päällipuolelta.

Helppoa tapetointia

Helppoa tapetointia

Ovia tapetoidessani mietin, tapetoisinko vielä hyllyn jos toisenkin kaapista. Loppujen lopuksi tapetoin vain alimman tason, kuten kuva kertoo.  

Hyllyn ja ovien tapetointi

Perustelenpa vähän värivalintojani, vaikka en niin syvällisesti niitä työn tuoksinassa miettinytkään. Näin jälkikäteen tässä nyt viisastelen ja selittelen... Erikoinen valinta minulle oli kelpuuttaa mukaan keltaista! Mutta se valikoitui mukaan tapetista. Frenchicin "Hot as mustard" on todella lähellä tapetista löytyvää keltaista. Laatikoiden värin päättäminen oli ehkä hankalinta. "Mermaid for a day"-sävyä (yläkaapin sisäosa) taas löytyy taulusta ja lopulta laatikotkin saivat saman värin. Tummanvihreä "Victory Lane" kaapin alaosassa on aika lähellä viereisen vanhan, ihanan lipaston väriä. Lipasto palveli pitkään Huuhaa-työtasona ja olen kovasti kiintynyt siihen enkä eroon halua. Ainakaan vielä...Saa olla kaapin vieruskaverina nyt. Entä tuo kirkkaanvalkoinen? Ei oikeastaan sovi joukkoon, mutta siksi juuri sopii. Häh? No, näin minä sen ajattelen😂. Ja mustaa mukaan, kun sitäkin nyt vaan tarvittiin. Ai niin, ja kultaa! Sitä löytyy ovista ja ylä- ja alasokkelista. Sitä on myös mm. taulunkehyksissä ja peilissä, joka on kaapin sivulla. Löydätkö lisää kuvasta? Vähän glamouria pitää olla! Ylemmässä kuvassa kaappi päivänvalossa, alemmassa illalla omat valot päällä.

Astiakaapin uusi ilme

Tyypilliseen tapaan jotain pientä vielä puuttuu. Yläkaappien lasien paikalle olen suunnitellut pientä "juttua", mutta oikeanlaisen materiaalin etsintä on vielä käynnissä. Näkymä on ilman sitäkin lisäystä tällä hetkellä kovasti mieleeni. Väriä! Runsautta! Kyllä kannatti jaksaa ryhtyä! Eikö ookkin vähän slaavilaista henkeä ja tunnelmaa?

Väriä tupaan

Olen iloinen, että jaksoin ryhtyä tähän muutoshommaan! Ihanaa, kun sattui semmoinen päivätyön suoma ilo kuin hiihtoloma ja oli aikaa tuunata. Samalla muuten tuli päivitettyä astiatilannettakin. Parhaillaan pohdin, uskaltaisinko kokeilla tapettipalojen pysyvyyttä tiskikoneen ulkopinnassa...johonkin tähän tupaan sitä kuitenkin haluan lisätä! Enemmän on enemmän! Mitä sinä tuumaat muutoksesta? Entä yleensäkin värikkäästä sisustuksesta?

TOUHUAMISIIN JA TUUNAILEMISIIN!

Kanavatyön comeback

 Ennen vanhaan käsitöitä tehtiin enemmän. Nykyisin on taas perstuntuman mukaan trendi noususuuntainen ja käsillä tekeminen kiinnostaa. En kyllä vielä ainakaan ole huomannut, että kanavatöiden tekeminen olisi tullut uudelleen trendikkääksi. Mutta vanhojen, valmiiden arvostus on näkyvissä. Itse olen ihaillut niitä jo pitkään. On siinä lankaa ja neulaa kulutettu ja vaivaa nähty! Kauniita, kiinnostavia ja etenkin värikkäitäkin ne ovat.  Kirppareita kierrellessä olen niitä myös keräillyt ja nykyään "jalostan" niitä uudelleen tyynynpäällisiksi.  Jossakin sisustuslehdessä törmäsin juttuun, jossa joku toinenkin teki samansorttisia! Hienoja olivat, nekin! 

Minä yhdistän tyynyihin farkku- tai muita kankaita, jokaisen omaksi uniikiksi kokonaisuudekseen. Sellaiseksi, kuin silmään kivalta näyttää ja juuri kyseinen kanavatyö toivoo. Lopputulos on aina omanlaisensa yksilö, alkuajatuksen ja työn edistymisen summa. Yritän panostaa laatuun ja taustankin on syytä olla mallikas ja hyvä.

Tässä postauksessa esittelen yhden kanavatyön matkan kehyksistä tyynynpäälliseksi. (Kuvasta vasta huomasin, miten järkyn pitkäksi on peukalon kynsi kasvanut! Meni lyhennykseen saman tien😂.)

Kanavatyö kirpparilta

Ensimmäinen vaihe on kanavatyön irroittaminen kehyksistään. Sekin vaihtelee, sillä kiinnityksiä on monenlaisia. On nauloja, nupeja, niittejä, teippiä, liimaa...Yleisimmin kuitenkin tarvitaan pihtejä, pientä ruuvimeisseliä ja saksia sekä kärsivällisyyttä. Pari voimasanaakin auttaa aina! Tämä työ oli teipattu taustapahviin ja naulattu kehykseen. Itse kanavatyö oli vielä liimattu ylimääräisistä reunoistaan pahviin. Se pienensi "pelivaraa" ompelun suhteen.

Kanavatyön irroitusvaiheita

Tämä ruusuaiheinen, kapea kanavatyö puhutteli jo kirpparilla vahvoilla väreillään. Alusta asti "näin punaista"...No, näin myös vihreää ja mustaa. Ja tiesin, että kangasvarastoistani löytyy punaista ja vihreää; vanhat puuvillaiset pöytäliinat. Mielestäni kanavatyöt vaativat kaverikseen tuhtia ja jämäkkää kangasta ja nämä pöytäliinakankaat ovat vähän siinä ja tässä...Mutta jokin sisäinen pakko oli kuitenkin ne valita. Kuvassa punainen on melkoisen vääristynyt väriltään ja kun en mikään valokuvaaja ole, en osaa muokata väriä lähemmäs totuutta. On kuitenkin luonnossa enemmän kunnollisen punainen kuin kuvan oranssiin taipuva.

Tyynyn sommittelua

Käytän näissä kanavatyötyynyissä usein myös vanhoja farkkuja. Tähän halusin mustat "kehykset", joten leikkasin ne mustista farkuista. Kuvassa näkyvä suorakulma on muuten todellakin yksi luottokavereistani! Olen tainnut sen omia miehen verstaalta aikoinaan...Vähän kankea ja hankala hän (siis suorakulma, mies on ainoastaan kankea) välillä tuppaa olemaan, mutta niin olen vaan kiintynyt ja tottunut yhteistyöhömme, että sen kanssa touhutaan. Eihän kukaan ole täydellinen!

Reunapalat vanhoista farkuista

Tuppaa olemaan tyylini, että varmuuden vuoksi leikkaan vähän reilumman kappaleen kuin mittaukseni sanoisi. Ensinnäkään en luota matematiikkataitoihini ja toisekseen en luota täysin ompelutaitoihinikaan...On sitten varaa vähän pienennellä, jos tarpeen. Suremmaksihan ei jälkikäteen saa, ainakan siististi. Usein piirrän vielä samaisella suorakulmalla vähän ompeluviivaa kohdilleen.

Ompelulinjan merkintä

Alakuvassa toinen ajokeistani, Husse eli Husqvarna. Sillä päristelen kaikki piiloon jäävät saumat. Aika hyvä ajopeli, mutta kyllä mulla haussa on kunnon kone, joka palvelisi ompeluprojektejani paremmin.  Vaan kun en niistä niin tiedä enkä ole perehtynyt. Husse palvelee riittävän hyvin. Ja onko niitä ns. parempia olemassakaan? Sillä mennään, mitä on!

Sauman ompelu

Tärkeä vaihe: silitys! Sauma auki huolellisesti silittäen ja sen jälkeen onkin helppo surauttaa tikkaus. Ohimennessäni voin vähän silittää koiraa tai kissaakin. Ilman rautaa kuitenkin.

Silitys

Toinen koneeni on Toyota, malli Super Jeans. En taida olla oikein Toyota-kuski ja vähän on kulmikas ajettava minun ajotyyliini. Hyvä puoli on kuitenkin, että sen kanssa onnistuu paksumman, näyttävämmän tikkauslangan ompelu ja huomattavasti paksumman kankaan kanssa. Menee esimerkiksi monta kerrosta farkkua kerralla! Mutta neulan ja ompelulinjan tarkkuus, "ohjattavuus", ei ole ihan parasta a-luokkaa. Nämä seikat taas ovat Hussen kanssa erinomaisesti hallittavissa!

Tikkauksen ompelu

Nyt jätän sinut janoamaan jatko-osaa tämän tyynynpäällisen valmistuksesta ja toinen osa huipentuukin sitten valmiiseen työhön😉! Hui, kuinka kutkuttavaa! Ei ihme, että blogini onkin Meta-konsernin mielestä yhteisönormien vastainen😂. Näin oikeasti ilmoittaa aina, kun yritän blogiosoitettani linkiksi laittaa Facebookiin tai Instagramiin. Liian jännittävää! Vaiko pelottavaa? Luvassa siis kanavatyökauhutarinan kakkososa!

Pysy kanavalla, jos uskallat!

Metallipöydän maalaus

 Tämä projekti odotteli melko pitkään ennen kuin kävin siihen käsiksi. Ei vaan tahtonut ideaa ja visiota syntyä. Pöytä on metallia ja tilaustyö, villeillä ja vapailla valtuuksilla. Uskalsin siis ottaa haasteena ja harjoitteluna. Pohdin myös, millä maaleilla työn toteuttaisin, sillä pöydän paikka on ulkoterassilla, joskin katetulla. Suoraa sadetta ei siis tarvitse sietää, mutta ulkotilojen kosteus ja lämmönvaihtelut ovat kuitenkin asioita, jotka pitää ottaa huomioon. Paljastan jo tässä vaiheessa, etten itse ole kyllä hirveän tyytyväinen lopputulokseen. Ja syyt selviävät lukiessasi eteenpäin.

Metallisen pikkupöydän makeup

Pöytä oli ihastuttava. Pöytätasossa oli vielä osittain nähtävissä jonkinlainen värikylläinen mandalakuvio, vaikkakin hyvin hilseilleenä ja kuluneena. Ennen-kuva jäi ottamatta,  niin kuin tosi usein käy, kun innoissaan töihin ryhtyy. Kuvassa olen jo hionut pinnan lähes metallille. Jalat olivat niin hienot, että päätin jo alkuun, etten niitä maalaa. Enimpien irtohilseiden harjaus riittäköön.

Pöydän pinta hiottuna

Päädyin käyttämään Frenchic-sarjan kalkkimaaleja. Siinä ensimmäinen ja ehkä suurin "virhe" tähän kohteeseen...en vaan ole riittävän taidokas kalkkimaalitaiteilija, että niillä saisin sellaista jälkeä kuin suunnittelen. Seuraavan (jos sellainen vielä tulee) maalaan akryylivärein ja lakkaan hyvin. Jotenkin vaan minun ja akryylien kemiat kohtaavat paremmin. "I love muovi" taannoisen kampanjan mottoa lainatakseni😅😁. No, kuvassa olen maalannut valkoisella kalkkimaalilla (Frenchicin Al fresco-sarjan "Dazzle me") pohjat tulevalle söherrykselleni. Olen oppinut (kantapään kautta tietysti), että valkoinen pohjamaali kannattaa, sillä värit saa paremmin esiin valkoisen päälle.

Pohjamaali

Seuraavassa videossa meneillään "heikoin lenkkini", matemaattinen suunnittelu. Halusin saada reunoille tulevat ralliruudut ainakin suurinpiirtein samaan linjaan. Ei se ihan tosta vaan mene, kun kyseessä on pyöreä pöytä! Ralliruutuidea lähti asiakkaan omasta elämästä; hän on joskus nuorempana harrastanut rallia. Minusta on kivaa ja hauskaa miettiä tilaustöihin aina jotain persoonallista. Ideasta annan itselleni täyden kympin, toteutuksesta kasin.

Ralliruutujen valmistuttua oli pää ihan tyhjä, eikä homma edennyt vähään aikaan. Odottelin sitä huikeeta idistä. Ja tulihan se: kyseinen henkilö on myös veljeni bändin, Gebardin, "fani". Siis gebardikuviota, kun sellainen sabluunakin löytyy. Mutta koko keskiosaa en halunnut kissaeläimeksi, joten sitäkin piti vielä vähän prosessoida. Yin ja yang tai jin ja jang, haa! Vai miten ne nyt sitten oikein kirjoitetaankaan... mustavalkoinen olisi liian tylsä, joten gebardille keltaista ja toinen puoli, hmmm... laitetaan reipasta punaista. Ja vielä turkoosi ja vihreä rengas ralliraitojen ja punakeltaisen väliin, niin saa lisää värejä. No, ideasta taas paljon enemmän pisteitä kuin toteutuksesta. Kuvassa punakeltavaihe yhden maalikerroksen jälkeen. 

Lisää värejä pöytään

Seuraavaan kuvaan on ehtinyt mukaan jo pinkkiä punaisen kaveriksi ja meneillään on turkoosin raidan maalaus. Tässä kohtaa sadattelin maalivalintaa. Vaikka Frenchic-maalit hyviä ovatkin, ei oikein sujunut meidän yhteistyö tässä projektissa. Ohuella lattasiveltimellä en osannut tehdä nättiä ja tasaista pintaa.

Turkoosia raitaa pukkaa

Ja voi sentään! Gebardi muuttui sudeksi. En osannutkaan kohdistaa kuviota vaan kertakaikkiaan törttöilin. "Tyhjää" jäi ja sitten typeränä sotkin tyhjiin kohtiin vähän mustaa sormella hinkaten. Voi ei, että pänni!

Itse Gebardi, veljeni, sattui piipahtamaan kylässä juuri pöytäprojektin tässä vaiheessa ja vakuutteli kyllä, että hienohan pöytä on. Mukava ja kiltti veli. Mutta en usko artistia😂!

Lopuksi, kun olin sotkenut pöytää huolella ja melkoisen pettynyt kätteni jälkiin, päätin vielä kruunata kaiken ja lisätä alkuperäisen pinnan mandalakuviota, onhan minulla sabluunakin!. Siitähän tulisi ikään kuin pitsipöytäliina! Ajatus jälleen ihan hyvä, toteutus ei niinkään. Kuvio kyllä onnistui hyvin, mutta kaikki sähellys maaleineen, kuvioineen ja hiomisineen (hionnalla pyrin saamaan vähän kuluneen, vanhan pinnan fiilistä) masensi. 

"Mandala"-kuviosabluuna

Uskaltauduin kuitenkin laittamaan asiakkaalle kuvia ja hän kiltisti hyväksyi lopputuloksen. Ja kuten jo mainitsinkin, pöytä oli luvan kanssa harjoitustyö. Ideoihini olen suht tyytyväinen, mutta toteutus sakkasi. Nyt maalaisin akryyliväreillä. Pöytä talvehtii nyt Huuhaa-puodissa ja katsotaan, josko jotain fiksua ja itseäni tyydyttävää vielä keksin... yksi idea on jo päähän pälkähtänyt.

Mitä sinä tykkäät? Olisko sulla hyviä ideoita pöydän paranteluun? Niin, ja sen kuvaamiseenkin...

Metallipöydän make up

Metallipöydän make up

Ei muuta kuin iloisesti kohti uusia virheitä!

Ja hei, joulua!