Hauskempi huusholli

 Mitä tarkoittaa koti? Ketä varten koti on? Millainen kodin kuuluu olla? Tällaisin kodikkain kysymyksin lähden tätä postausta kirjoittamaan. Itselleni koti on paikka, joka on turvallinen, jossa viihdyn ja olen onnellinen. Onneksi minulla on sellainen. Koti on minulle myös leikkikenttä, jossa saan toteuttaa itseäni. Koti on enemmän kuin vain talo; koti luodaan sisustuksella. Huoneet, huonekalut, tavarat ja kaikkien niiden sijoittelu tekevät talosta kodin. Talosta sisustetaan koti. Jokaisella siis saa ja pitää olla oma tapansa ja tyylinsä sisustaa oma tupansa. Koti on asukkaitaan varten. Minä tarvitsen värejä, paljon katsottavaa ja paljon kaikkea! En viihtyisi valkoisessa, modernissa ja minimalistisessa kodissa. Minun tyylini on ennemmin maksimalistinen. Runsas, värikäs ja hauska kuuluu minun kotini olla! Eikä halpuus ole minun kodissani mikään häpeän asia, vaan mielestäni kodin tyylin voi juuri nimenomaan luoda edullisesti. En haikaile ikonisia, kalliita design-tavaroita.

Hannahuuhaan nettipuoti

Hannahuuhaan nettipuoti on luonnollisesti minun makuiseni sisustuspuoti. Oman tuunaustuotantoni lisäksi olen etsinyt (ja etsin koko ajan) sellaista sisustustavaraa myytäväksi, joka innostaa itseänikin. Kohtuuhintaista, värikästä ja veikeää. Tähän mennessä olen löytänyt ja kelpuuttanut neljä eri ulkomaista tavarantoimittajaa: Hippie Hound Studios Yhdysvalloista, A lot decoration Ruotsista, Isabelle Rose Sloveniasta ja viimeisimpänä Vanilla Fly Tanskasta. Suomalaisiakin toki löytyy, ihan lähes naapurista, mutta esittelen tässä nyt nämä "ulkomaiden uutuudet".

Hippie Hound Studios ja Hannahuuhaa

Hannahuuhaan nettipuoti

Törmäsin muistaakseni Pinterestissä aivan ihastuttavaan Hazel-lehmään auringonkukkaseppeleessään. Selvittelin tietenkin alkuperää ja pääsin laitumille! Hazel on yhdysvaltalaisen taiteilijan (entinen erityislasten toimintaterapeutti!) Lee Kellerin luomus. Hazel on ollut myös esikuvana vanhan navettamme vanhoihin "sontaluukkuihin" maalaamilleni lehmille Päivikille ja Kyllikille. Samaisen navetan ylisillähän sijaitsee kesäpuotikahvilani. Lee yhdisti rakkautensa eläimiin ja kuvataiteisiin ja vakavan perhettä kohdanneen onnettomuuden jälkeen uskalsi heittäytyä kokonaan taiteen vietäväksi. Hän perusti Hippie Hound Studios-nimisen yrityksen ja on vaatimattomasta alusta kasvattanut toimintaansa työllistäen nykyään jo useita henkilöitä. Olen ihan henkilökohtaisesti meilaillut hänen kanssaan ja siis päättänyt ottaa postereita Huuhaa-puotini valikoimaan. Tiettävästi niitä ei muualta Suomesta saakaan...Klikkaapa kurkkaamaan vaikka tästä, mitä Huuhaa-puodin valikoimaan tällä hetkellä kuuluu.

Isabelle Rose ja Hannahuuhaa

Hannahuuhaan nettipuoti

Isabelle Rose on slovenialainen piensisustusyritys, jonka romanttinen tyyli ihastutti minua heti. Pikkuhiljaa olen lisännyt valikoimaa puotiini aina, kun on vähän rahaa Hannahuuhaalle kertynyt. Itseltäni kotoa ei niinkään heidän tuotteitaan löydy, mutta jos tilaa olisi, löytyisi tällainenkin tunnelmahuone varmasti! Isabelle Rosen valikoimasta löytyy kuitenkin myös esimerkiksi metallikylttejä ja -magneetteja, joista jälkimmäisiä hankin juuri 

uutuustuotteiksi Huuhaa-puodin tarjontaan. Ja humoristisia, isoja vintage-kylttejä omasta tuvastani löytyykin jo. Tähän on pakko lisätä, että ikinuori äitini esimerkiksi osti kaikki neljä erilaista puotini valikoimasta löytyvää kylttiä ja omin käsin asensi ne keittiönsä seinään! Varsin vinkeältä näyttävätkin vanhempieni melkoisen skandinaavistyylisessä köökissä. 

On myös ihanaa ja maailmaa pienentävää viestitellä Isabelle Rosen yhteyshenkilö-Davidin kanssa. Hauska ja avulias heppu!  Tästä voit katsoa, mitä tuotteita Huuhaa-puodin valikoimaan tällä hetkellä kuuluu.

A Lot Decoration ja Hannahuuhaa

Hannahuuhaan nettipuoti

 Kotiani lähellä sijaitsee Kasvihuoneilmiö-kauppa. Kerrassaan huikea paikka aina silloin tällöin piipahtaa! Tarjonta on hyvinkin minua ja sisustustyyliäni kutkuttavaa ja siellä tutustuinkin ensimmäistä kertaa A lot Decoration-humputuksiin. Tämä ruotsalainen firma on aloittanut kukkakimppukoristeista, jos niin voisi sanoa. Nyt olen laajentanut valikoimaani jo muutamaan otteeseen niin omaan torppaan kuin puotiinkin sinulle! Käväisin Ruotsissa vuosi sitten pienyrittäjäystävän kanssa Formex-messuillakin ja tilasin lisää monenlaista, varsin veikeää ja hauskaa tavaraa. Tänä kesänä täydensin jälleen valikoimaani. Sellaiselle löytyy aina tilaa! Tsekkaa tästä, mitä löytyy Hannahuuhaan valikoimasta.

Vanilla Fly ja Hannahuuhaa

Hannahuuhaan nettipuoti

Uusimpana tulokkaana puotiin on saapunut tanskalaisen Vanilla Flyn postereita ja kortteja. Aivan kertakaikkisen myyty olin, kun näihin veikeisiin postereihin törmäsin jokakesäisellä pakollisella retkellä Tammisaareen ja siellä sijaitsevaan Tre rum och kök-sisustusliikkeeseen. Siinäpä jälleen kauppa, joka on niin mun makuuni!

Vanilla Fly on kahden tanskalaisen ystävyksen, Hellen ja Merethen perustama yritys, joka on noussut maailmanlaajuiseksi ilmiöksi. Tanskalainen sisustustyylihän on erittäin tunnettu ympäri maailman, joten sen "siivellä" on hyvä liitää. Ja kyllä vaan sopiikin liitää, on niin hurmaavia tuotteita. Tästä voit katsoa, mitä minä puotiini valitsin.

Tänä kesänä Huuhaalandia ja Huuhaa-puotikahvila alkoi näyttää jo sellaisia merkkejä, että ehkä sittenkin jatkan toimintaa. Kerron tässä nyt sellaisen salaisuuden, että olin ajatellut jopa jo lyödä hanskat tiskiin, pillit pussiin ja pensselit santaan. Ajatus oli, että mennyt kesä ja sen "menestys tai menestymättömyys" ratkaisee  jatkon. Eräs bisnestouhuista tietävä tuttavani totesi, että viisi vuotta pitäisi jaksaa ja sitten näkee, miten käy. No, viisi vuotta, viisi kesää, on takana! Ja sen verran tuottoakin viidennestä tuli, että heti pistin rahan kiertoon ja hankin lisää hauskuuksia tarjontaan. Tästä lähti nyt kolmas nettipuotikausi...Toivottavasti sekin lähtisi mukavasti pyörimään. Käy pyöräyttämässä Huuhaa-toimintaa, pyörähdä puotiin tai nettipuotiin ja muokkaa oma kotisikin hauskemmaksi huusholliksi!  Löysitkö sinä jotain suosikkia esittelemistäni tavarantoimittajista? Tai olisiko sinulla ehdottaa jotain uutta valikoimaan?

VÄRIKÄSTÄ JA ILOISTA SYKSYÄ!

Metallipöydän maalaus

 Tämä projekti odotteli melko pitkään ennen kuin kävin siihen käsiksi. Ei vaan tahtonut ideaa ja visiota syntyä. Pöytä on metallia ja tilaustyö, villeillä ja vapailla valtuuksilla. Uskalsin siis ottaa haasteena ja harjoitteluna. Pohdin myös, millä maaleilla työn toteuttaisin, sillä pöydän paikka on ulkoterassilla, joskin katetulla. Suoraa sadetta ei siis tarvitse sietää, mutta ulkotilojen kosteus ja lämmönvaihtelut ovat kuitenkin asioita, jotka pitää ottaa huomioon. Paljastan jo tässä vaiheessa, etten itse ole kyllä hirveän tyytyväinen lopputulokseen. Ja syyt selviävät lukiessasi eteenpäin.

Metallisen pikkupöydän makeup

Pöytä oli ihastuttava. Pöytätasossa oli vielä osittain nähtävissä jonkinlainen värikylläinen mandalakuvio, vaikkakin hyvin hilseilleenä ja kuluneena. Ennen-kuva jäi ottamatta,  niin kuin tosi usein käy, kun innoissaan töihin ryhtyy. Kuvassa olen jo hionut pinnan lähes metallille. Jalat olivat niin hienot, että päätin jo alkuun, etten niitä maalaa. Enimpien irtohilseiden harjaus riittäköön.

Pöydän pinta hiottuna

Päädyin käyttämään Frenchic-sarjan kalkkimaaleja. Siinä ensimmäinen ja ehkä suurin "virhe" tähän kohteeseen...en vaan ole riittävän taidokas kalkkimaalitaiteilija, että niillä saisin sellaista jälkeä kuin suunnittelen. Seuraavan (jos sellainen vielä tulee) maalaan akryylivärein ja lakkaan hyvin. Jotenkin vaan minun ja akryylien kemiat kohtaavat paremmin. "I love muovi" taannoisen kampanjan mottoa lainatakseni😅😁. No, kuvassa olen maalannut valkoisella kalkkimaalilla (Frenchicin Al fresco-sarjan "Dazzle me") pohjat tulevalle söherrykselleni. Olen oppinut (kantapään kautta tietysti), että valkoinen pohjamaali kannattaa, sillä värit saa paremmin esiin valkoisen päälle.

Pohjamaali

Seuraavassa videossa meneillään "heikoin lenkkini", matemaattinen suunnittelu. Halusin saada reunoille tulevat ralliruudut ainakin suurinpiirtein samaan linjaan. Ei se ihan tosta vaan mene, kun kyseessä on pyöreä pöytä! Ralliruutuidea lähti asiakkaan omasta elämästä; hän on joskus nuorempana harrastanut rallia. Minusta on kivaa ja hauskaa miettiä tilaustöihin aina jotain persoonallista. Ideasta annan itselleni täyden kympin, toteutuksesta kasin.

Ralliruutujen valmistuttua oli pää ihan tyhjä, eikä homma edennyt vähään aikaan. Odottelin sitä huikeeta idistä. Ja tulihan se: kyseinen henkilö on myös veljeni bändin, Gebardin, "fani". Siis gebardikuviota, kun sellainen sabluunakin löytyy. Mutta koko keskiosaa en halunnut kissaeläimeksi, joten sitäkin piti vielä vähän prosessoida. Yin ja yang tai jin ja jang, haa! Vai miten ne nyt sitten oikein kirjoitetaankaan... mustavalkoinen olisi liian tylsä, joten gebardille keltaista ja toinen puoli, hmmm... laitetaan reipasta punaista. Ja vielä turkoosi ja vihreä rengas ralliraitojen ja punakeltaisen väliin, niin saa lisää värejä. No, ideasta taas paljon enemmän pisteitä kuin toteutuksesta. Kuvassa punakeltavaihe yhden maalikerroksen jälkeen. 

Lisää värejä pöytään

Seuraavaan kuvaan on ehtinyt mukaan jo pinkkiä punaisen kaveriksi ja meneillään on turkoosin raidan maalaus. Tässä kohtaa sadattelin maalivalintaa. Vaikka Frenchic-maalit hyviä ovatkin, ei oikein sujunut meidän yhteistyö tässä projektissa. Ohuella lattasiveltimellä en osannut tehdä nättiä ja tasaista pintaa.

Turkoosia raitaa pukkaa

Ja voi sentään! Gebardi muuttui sudeksi. En osannutkaan kohdistaa kuviota vaan kertakaikkiaan törttöilin. "Tyhjää" jäi ja sitten typeränä sotkin tyhjiin kohtiin vähän mustaa sormella hinkaten. Voi ei, että pänni!

Itse Gebardi, veljeni, sattui piipahtamaan kylässä juuri pöytäprojektin tässä vaiheessa ja vakuutteli kyllä, että hienohan pöytä on. Mukava ja kiltti veli. Mutta en usko artistia😂!

Lopuksi, kun olin sotkenut pöytää huolella ja melkoisen pettynyt kätteni jälkiin, päätin vielä kruunata kaiken ja lisätä alkuperäisen pinnan mandalakuviota, onhan minulla sabluunakin!. Siitähän tulisi ikään kuin pitsipöytäliina! Ajatus jälleen ihan hyvä, toteutus ei niinkään. Kuvio kyllä onnistui hyvin, mutta kaikki sähellys maaleineen, kuvioineen ja hiomisineen (hionnalla pyrin saamaan vähän kuluneen, vanhan pinnan fiilistä) masensi. 

"Mandala"-kuviosabluuna

Uskaltauduin kuitenkin laittamaan asiakkaalle kuvia ja hän kiltisti hyväksyi lopputuloksen. Ja kuten jo mainitsinkin, pöytä oli luvan kanssa harjoitustyö. Ideoihini olen suht tyytyväinen, mutta toteutus sakkasi. Nyt maalaisin akryyliväreillä. Pöytä talvehtii nyt Huuhaa-puodissa ja katsotaan, josko jotain fiksua ja itseäni tyydyttävää vielä keksin... yksi idea on jo päähän pälkähtänyt.

Mitä sinä tykkäät? Olisko sulla hyviä ideoita pöydän paranteluun? Niin, ja sen kuvaamiseenkin...

Metallipöydän make up

Metallipöydän make up

Ei muuta kuin iloisesti kohti uusia virheitä!

Ja hei, joulua!

Mun monitoimilipasto

 Eräs rouvashenkilö kyseli, että missä mä oikein huuhaapuuhailujani teen. Paljastan teille erään tärkeän toimipisteen, monitoimihuonekalun pienen torppamme pienessä tuvassa. Tämä lipasto on itse asiassa mieheni kirpparilta bongaama ja on syypää siihen, että tupaamme hiipi punaisen lisäksi myös vihreää. Minä kun saavuin paikan päällä lipastoa "tarkastamaan", olin vahvasti siinä uskossa, että kotiin päästyään se tulee saamaan jonkin muun värisen maalikerroksen päälleen. Vaan kun se sisään ja paikalleen kannettiin, totesin toisin! On juuri hieno juuri tällaisenaan! Vähän lisää vihreää sinne ja tänne, niin on kontrastit tuvassa kohdillaan.

Vanha lipasto

Vanha lipasto

Lipasto on varustettu takaa nousevalla lisätasolla, mutta sen hyödyntäminen ei alkuun juolahtanut mieleenkään. Kun runsaampi huuhailu alkoi, niin johan juolahti! Ainoa hankaluus vaan oli, että tarvitsin aina miehen apua lipaston kääntämiseen niin, että tason saa ylös. Kätevänä keksijänä hoksasin, että ei kun pyörät alle! Tätä muuten torpassamme harrastetaan paljonkin: pyörät löytyy divaanista, sohvapöytänä toimivasta arkusta, keittiösaarekkeesta... Viime mainitussa tosin ovat aivan turhat ja epäkäytännölliset, mutta siitä ehkä joskus toiste. Pyörät helpottaa aika ajoin iskevän mööpelivalssin tanssimista, kun pystyy yksin kohtauksen iskiessä valssaamaan. 

Pyörät alle

Pyörien asennus taas sai aikaan uuden ongelman...tason jalat eivät tietenkään yllä lattiaan, kun pyörät ovat korkeammat kuin lipaston omat jalat. Hah, helppo homma! Pattingin pätkät ovat juuri oikean korkuiset ja sopivat säilytettäväksi lipaston uumenissa lipaston ollessa "kiinni".

Pattingista jalanjatke

Näin kun on lipaston laajennus suoritettu, on huuhailutilaa ihan kohtuulliset 110 x130 senttiä. Tosin, kun oikein on vauhti päällä, on kaikki muut mahdolliset ja mahdottomatkin tasot täynnä! Alla olevassa kuvassa on virittely vasta aluillaan lipaston päällä.

Lipasto avattuna

Minä kun olen vähän tällainen kontrastien ystävä ja väreistä tykkäävä, jaksan aina ihastella tämän lipaston, punaisen lehmäntaljan ja ei nyt enää niin valkoisen lattian yhdistelmää. Reipasta vastavärivoimaa! Aika kirjava on toisaalta koko tupa...minä saan energiaa väreistä!

Todellinen työpöytä

Lipasto on asunut meillä nyt...ööö, oliskohan neljä vuotta ja paljon on päällään kantanut, välillä vähän suojaessussa, välillä ihan nakuna. Yksi miinuspuolikin tosin löytyy. Sen verran on pituutta meikäläisellä, että on vähän turhan matala. Mutta ei kaiken (juuri minkään) tarvitse olla täydellistä! Lipasto on omia silmiä ja mieltä ilahduttava. Siinä tärkeimmät ja se riittää! Vielä saa palvella tässä tarkoituksessa. Ja vaikka eläkkeelle pääsisikin, en kokonaan luovu. Sitten sijoitetaan uudelleen uusiin, kevyempiin tehtäviin.

Koiramannekiini

Kissamannekiini

Kissamme Elvis viihtyy myös erinomaisesti lipaston päällä. Reitti ruokakipollekin kulkee tämän lipaston kautta toiselle lipastolle. Vielä ei ole mitään suurempaa katastrofia tapahtunut yhteistyömme tiimoilta, mutta kaipa sellainenkin vielä joskus tulee eteen. 

Ennen vanhaan vihreä ei todellakaan kuulunut sisustuslempiväreihini, mutta tämän lipaston myötä on maku muuttunut. Ja varsinkin punaiseen yhdistettynä!!! Niin energinen yhdistelmä! Tällä hetkellä päässä vaan käy melkoinen värimyrsky, kun olen kyllästynyt tiskipenkin puunsävyyn. Senkin haluaisin maalata. Mietinnässä oli musta ja aika lähelle lipastonvihreä, joita mulla olisi molempia Frenchic-sarjan maaleina (Al fresco-maalit, sävyt Blackjack ja Victory Lane) . Kurkkaa linkistä, jos kiinnostut! No, sitten someilin ja instassa eräs tuttu heitti uudeksi väriehdotukseksi turkoosin! Aargh, sekoitti mun pään entisestään! Tähän olen nimittäin jäänyt nyt vahvasti jumiin. Turkoosi tiskipenkki sopisi nimittäin todella iloisesti tupaan, mutta sitten ei kyllä minun silmään enää tuo vihreä istu kaveriksi. Punaisen kanssa herkullisia kumpikin, mutta triona ei toimi. Mun mielestä. Maalaisinko siis myös vihreän lipaston vai siirtyisikö se muihin tehtäviin? Mitä tilalle huuhailutasoksi? Ei oo helppoo! Heitäpä sinäkin kommenttia ja sekoita mun ajatuksia lisää! Kollaasissa on mun pikaisesti kännykällä maalaamia "konkretisointikuvia"...

Tiskipenkin väri

Että kyllä se on semmosta vaihtelun kaipuuta meitin tämmösten ihmisten!

VÄRIÄ ELÄMÄÄN !

Keittiön sisustusvinkkaus

Mitä on sisustusvinkkaus? Se on Hannahuuhaa ideoimassa yhdessä kodinomistajan kanssa uutta ilmettä sisustukseen. Se voi olla ihan pientä päivitystä vaikka tekstiileillä, maalilla, tapetilla, huonekalujen sijoittelulla tai suurempaa pintaremonttia koko kodin tai huoneen uudistamiseen. Ja kaikkea siltä väliltä. Melkein kuin sisustussuunnittelu, mutta "kevyempi" versio ilman virallista koulutusta. Sanovat, että minulta ei ideat lopu. Tässä blogijutussa kerron tarkemmin eräästä sisustusvinkkaustapauksesta.

Tuttava pyysi apuani heidän hankkimansa kerrostalokaksion pintaremontin suunnitteluun, etenkin keittiöön. Siihen siis panostettiin isommin ja sen tiimoilta tämänkertaiseen pakettiin kuului 

• kartoituskäynti kohteessa
• moodboard (kuvassa)
• Pinterest-taulu ,jaettu asiakkaalle (näet taulun klikkaamalla)
• materiaalien "metsästystä"; mistä saa ja mihin hintaan
• sisustusvinkkaus (ideoitteni esittely) 

Sisustussuunniteltma

Käydessäni tutustumassa kohteeseen, otin yleiskuvia paikalta. Tulostin kuvat ja  piirsin ääriviivat skissipaperille. Jäljentäessä oli helppo tehdä muutokset, joita ajattelin kohteeseen. Vielä väritys ja kuvat suurelle kapalevylle muiden ideakuvien kanssa. Tuttava-asiakkaani ymmärsi livenä ja selitettynä kyllä, vaikka nämä onnettomat kuvani eivät todellakaan taida oikein aueta tässä katsoen...

Sisustussuunnitelma

Sisustussuunnitelma

Hannahuuhaa-ideologiaan kuuluu iloisuus ja positiivisuus. En ota itseäni turhan vakavasti ja syntymälahjaksi sain tietynlaisen kyvyn nähdä lähes kaikessa hyvät ja hauskat puolet. Seuraava kuvakollaasi tovottavasti kertoo, miten hauskaa sisustusvinkkauskin on!

Sisustussuunnitelma

Ennen pintaremonttia keittiö näytti tältä:

Keittiö ennen

Keittiö ennen

Keittiö ennen

Keittiö ennen

Keittiöstä löytyi melkoisen metkoja juttuja; ainoa rosterinen kodinkone oli liesituuletin, välitilan kaakelit olivat oudosti kahta eri väriä, vastakkainen seinä oli marjapuuron värinen ja tasot kivijäljitelmää. Keskenään lievästi sanoen yhteensopimattomia siis. Itse kaapistot eivät aluksi miellyttäneet "emäntää" myöskään, mutta minä olin samaa mieltä "isännän" kanssa: ehdottomasti säästämisen arvoiset! Ei ihan tusinakaapistot, suorastaan aika persoonalliset! Täyspuutakin vielä ja ilmeisesti todellakin melko uniikit, luultavasti Ranskasta tilatut. Toki esitin erilaisiakin vaihtoehtoja, esimerkiksi ovien maalaamisen, poistamisen, osittaisen poistamisen... varsinaisessa ehdotuksessani lähdin kuitenkin ajatuksesta, että kaapit jäävät juuri sellaisiksi kuin ovat, ainoastaan kylmäkalusteiden päällä olevat poistettaisiin. Pariskunta oli jo päättänyt viedä toisen jääkaappipakastinkaapin pois. Kyllä, ne olivat molemmat yhdistelmäkaappeja! Toinen pikku viilausehdotukseni oli, että vetimet vaihdettaisin sopimaan liesituulettimen kanssa. Liesituuletin olikin aika ongelmallinen ja pariskunnan inhokki. Minulla on kuitenkin yksi sisustamiseen liittyvä ajatus, josta on jo pienoinen legenda kaveripiirissä tullut: mitä ei voi peittää, korostetaan. Vitsiksi vääntyy, kun heittää sanonnan johonkin muuhun yhteyteen... lähipiirin lentävä lause😝😁. 

Pariskunnan jo päättämiä asioita olivat tiiliseinätapetti vastakkaiselle seinälle, toinen jää/pakastinkaappi pois sekä vanha ovi ruokapöydäksi.

Tilan tyyliksi valikoitui mielessäni hieman teollisuustyylinen, mutta kuitenkin lämmin ja kodikas tunnelma. Pääpointit vinkkauksessani olivat:

• Kaapit saavat olla sellaisenaan, vain vasemmanpuoleiset, kylmäkalusteiden yläpuolella olevat poistetaan. Vetimet vaihdetaan.
• Rosterinen liesituuletin jätetään ja tuodaan kaveriksi muutakin terästä, esim. kulhoja, aterinkuivausteline, pannunalusia...
• Välitilan kaakelit maalataan valkoiseksi ja saumat saumaustussilla mustiksi.
• Tilaan tuodaan mustaa (ikkunankarmitkin ovat mustanruskeat); työtasot, joista liedenpuoleinen jatketaan tilaan jäävään jääkaappipakastimeen asti, poislähtevän tilalle musta avohylly(kkö), nurkan riitelevän ruskeansävyinen"pömpeli" mustaksi, rullakko tason alle, tuolit,...
• mustasävyinen itämaistyyppinen matto sekä samanhenkiset verhot

Tähän keittiöön omistajarouva muuten tilasi "Piece of cake"-taulun, jonka valmistumisesta  voit lukea lisää klikkaamalla kuvaa

Vintage-taulu

Olen saanut kuvia remontin edistymisestä ja aika lailla on vinkkieni mukaan edetty! Tarvittaessahan Hannahuuhaa voi vaikka auttaa remonttireiskana, mutta tässä tapauksessa pariskunta on varsin taitava ja pystyvä itsekin tekemään, joten minä vain odottelen, että pääsen kuvaamaan lopputuloksen😆. Ja sitten näet sinäkin, millainen kohteesta lopulta tuli. Palataan siis asiaan!

Jos sinäkin kaipaat sisustusvinkkausapua,

  ota yhteyttä! 

Polttopuut sisustuksessa

Sisustuslehdet pullistelevat mitä upeampia kuvia kodeista, joissa on takka tai muu "puunpolttolaitos" ja polttopuut on otettu mukaan sisustukseen omana elementtinään. Nykyisen ilmastohysterian aikana tämä on tietenkin hieman kyseenalaista. Vaan minä en ole sairastunut tähän hysteriaan. Kun asutaan kylmässä ilmanalassa, on pakko jollain lämmittää. Eikä sitä sähköäkään riitä ihan joka asiaan tuosta vaan; sähköautot vievät kohta kaiken! No, tästä ilmastonmuutoksesta voitaisiin väitellä ja spekuloida loputtomiin, mutta minä en jaksa. Elän mielestäni riittävän ekologisesti ja luontoa kunnioittaen. Maalaisjärjellä.

Palataan siis polttopuihin, tuttavallisesti klapeihin, sisustuksessa. Meillä ihan aidosti ja oikeasti lämmitys hoituu ensisijaisesti puilla pönttöuunissa polttaen. Kovilla pakkasilla myös tuvan puuhellaa lämmitetään. Mieheni raahaa kiltisti ja mielellään päivittäin korillisen klapeja mäen päältä puuliiteristä. Minä, on/off-ihmisenä (vähän laiskanakin), keksin toisen tavan. Navetan vintillä lojui iso vanha puulaatikko, joka putsattiin ja tuotiin eteiseen. Lisäarvoa ja -käyttöä saatiin, kun kellistettiin se kyljelleen. Saatiin "kukkapöytä". Tällä kuvassa näkyvällä puumäärällä lämmittää noin viisi päivää, paitsi että ne riittävät paljon pitempään. Kuten mainitsin, mieheni jaksaa kantaa niitä puita liiteristä päivittäin korillisen kerrallaan. Ja sitä paitsi ne ovat tuossa niin kaunis elementti, etten minäkään oikein raaski siihen koskea😆.

Polttopuut sisustuksessa

Kun lämmityskausi loppuu keväällä, muuttuu klapilaatikko kenkälaatikoksi. Olen ihan ite nikkaroinut siihen laudasta hyllytason, jolloin kenkiä mahtuu siististi vielä enemmän. Ja jotenkin kummasti kenkiä minulla piisaa... tosiasiassa kesäkaudella laatikkoon uppoaa jos jonkinlaista roinaa ja roipetta, joka on matkalla sinne tai tänne. Sellaistakin tilaa toki tarvitaan!

Polttopuut; käytännöllistä kauneutta.

Nämä kuvat olen ottanut järkkärikameralla, jonka käyttöä on nyt vaan pakko opetella. Olen hyvinkin visuaalinen ja kuvallinen ihminen, mutta "valokuvallinen" en oikein ole. Ahdistus iskee heti, kun pitäisi ottaa käteen jotain teknistä. (Tämä ei koske tietenkään työkaluja, siis jiirisahaa, porakonetta jne!) Kamerassa on liikaa nappuloita ja asioita, joiden toimintaa aivoni eivät millään tahdo ottaa vastaan. Toinen rajoite on myös näköni. Olen käytännössä yksisilmäinen, joten stereonäkökykyä ei ole. En hahmota syvyyksia tai etäisyyksiä kovinkaan hyvin. Onneksi pelistä pois pelattu, ns. laiska silmäni kuitenkin katsoo samaan suuntaan näkevän silmäni kanssa. Ja on muuten ulkonäöllisesti se kauniimpi silmä!

Kauneutta katsojan silmälle tykkää kovasti tarjota myös Elsa-koira. Tämä on tietenkin hyvin subjektiivinen mielipide. Aina, kun yritän kuvata, tunkee Elsa mukaan ja aluksi osuu kuvaan aivan miten sattuu. Häntä, pehva, korvat; jotain peittämässä juuri sitä upeaakin upeampaa kuvaa! Se on todella nopea, kun pitää kuvaan ehtiä. No, usein päädyn siis ottamaan koiran mukaan kuvaan, mutta hieman ohjatusti. Välillä onnistuu hienosti, välillä taas... 

Kuvassa klapi- ja colliekauneutta.

Viherkasveja ja puupintoja

Tuunatut kynttilänjalat

Huuhaa on Huuhaa vaikka voissa paistaisi! Kun tavoitteena on saada aikaiseksi tyylikkäitä, visuaalisesti houkuttelevia kuvia omista Hannahuuhaa-tuotteista, tekee huuhailija jotain ihan muuta!!! Yritän kuumeisesti (kirjaimellisesti tällä hetkellä) tutustua mobiilikuvankäsittelyohjelmiin ja niiden tarjoamiin mahdollisuuksiin. Viimeisin ohjelma, jonka latasin, on PicsArt. 

Niin, ja siihen tyylikkyyteen: taidan olla kuitenkin jotain muuta.

Tuunatut kynttilänjalat jopa lentävät!

Tea-ystäväni syväsi minulle muutaman, jo aikoja sitten muualle muuttaneen kynttilänjalan, josta ihan mielettömän iso kiitos! Ja sitten Hannahuuhaa käyttää niitä yllä olevalla tavalla! Tyylikästä, eikö😜? Mutta toisaalta, ainakin taattua Hannahuuhaata; "kieli poskessa-huumoria", pähkähullua ja päätöntä. Olen todella vakavamielinen ihminen...

Ps. Kyllä minä vielä yritän vähän "siistimmän" ja tyylikkäämmänkin esittelykuvan tehdä.

Blogipäivitystä

Hannahuuhaan blogi on parhaillaan myllerryksessä. Sivuja ja kuvia muokataan pikku hiljaa. Yritän kykyjeni mukaan ottaa uusia, "tyylikkäämpiä" (kuitenkin Huuhaa-roson säilyttäen ;)) kuvia ja rakentaa niin maan perusteellisen mielenkiintoisia, suorastaan koukuttavia sivuja. Otan mielelläni vastaan ideoita, risuja ja ruusuja! Kommentoi, kiitos!

Kehyksiä on juuri valmistunut uusi erä. Kuvan kehyksiinhän voi vaihtaa omaan,
vaikka oman rakkaan ihanaan hymykuvaan.

Hannahuuhaa-logo käytössä

Keväällä 2019 tilasin opiskelukaverilta logon toiminimelleni. Hannahuuhaa - hauskempi huusholli on "iskulauseeni".

Valmis logo

Asioilla on tapana järjestyä ja joskus järjestyy jotain, mitä ei edes osannut kuvitella!!! Miehen ystävä on varsinainen hamsteri ja hänellä on eräänlainen varasto aivan meidän lähistöllä. Menimme katsomaan hänen ikkunatarjontaansa vanhan navettamme vintille, tulevaan verstastilaani. Mitä löytyikään? Vanhoja valomainoskehyksiä, kooltaan 60cm x 60cm. Mitta ulkomuistista, en muista tarkkaan enkä lähde tarkastamaan. Siis onko hieno ja hauska, onko? Hintakin varsin sopuisa!

Valotaulu komeili kesän Huuhaa-puodissa, tässä tuvan lipaston päällä. Värit paljon paremmat livenä!

Iha ite tulostin ja laminoin Huuhaa-puodin avajaisten "henkilökunnalle" nimilaput.

Vistaprintiltä tilasin käyntikortteja ja samalla sitten vähän muutakin "rekvisiittaa" eli vihon ja T-paidan.

Hah, kuvahan on nurinpäin! Haastetta vähän aivotyöskentelylle.

Tähän vihkoon kirjaan sitä sun tätä taattuun sekavaan Huuhaa-tyyliin.

T-paidan kanssa kävi hauskasti; posti hukkasi paidan niin pitkäksi aikaa, että soitin jo Vistaprintille hädissäni. Sieltä sitten lupasivat lähettää toisen paidan veloituksetta. Viikkojen päästä sain myös postin hukkaaman, paketti rikkinäisenä ja revenneenä, mutta paita ehjänä. Kaksi yhden hinnalla! Kun tarkkaan katsot kuvaa, voit huomata erään Huuhaa-tunnusmerkin: kahviläiskät😜.

Huuhailua Habitaressa 2019

Hannahuuhaa pääsi käymään Habitare-messuilla. Ja huuhailuahan se oli, ensimetreistä lähtien! Olin hölmöillyt etukäteisrekisteröinnin kanssa, joten sisäänpääsysähläyksessäkin meni heti tovi. Kiitos kärsivälliselle opettajalle!
Sisään sentään pääsin ja heti kavereiden kanssa kahville. Eikä siihen tarvittu kuin pari minuuttia hallissa, niin eksyin kavereista! Toisaalta, messujen kiertäminen yksin sopiikin minulle hyvin: saa pysähtyä juuri siihen, mikä itseä kiinnostaa ja jäädä suustaan kiinni ihan mihin huvittaa. Ja suustani kiinni jäämistä tapahtuu kieltämättä usein. Hanna Höpöttelijä...

Reippaan keltainen messuosasto.
Esiteltävä tuote, Piano-tuoli, hieman hävisi mielestäni silmille hyppäävään keltaiseen...mutta kyllä silti pyydettiin koeistumaan, eikä ollut mikään huono istua! Hävitin tuolin keltaisen sijaan mustien lökäpöksyjeni alle. Tuolin hinta taattua designia; normihinta 485 euroa, messutarjous 385 euroa. No...en ostanut.

Design, mitä se on Huuhaalle? Ensinnäkin, kotoani ei löydy sen ensimmäistäkään design-tuotetta, kapeasti ajateltuna. Jatkan kapeaa ajatteluani: design on usein jotain, jonka suunnitteluun on käytetty miljoona tuntia tavoitteena saada mahdollisimman yksinkertainen (=linjakas) tuote. Usein tuote on todellakin niin yksinkertainen, ettei siinä ole enää mitään minun levottomalle silmälleni mielenkiintoista. Löytyy täydellisen tylsät ja yksinkertaiset linjat, laatu on toki yleensä hyvä. Hinta voidaan sitten määritellä designin mukaiseksi, koska designinhan tunnistaa myös hinnasta! Usein tuntuu, että kyseessä on varsinainen "Keisarin uudet vaatteet"-ilmiö. 

En toki halua tuomita mitään tai ketään ja mietteeni ovat vain yksi lähestymistapa muiden joukossa. Keskustelu "puolesta ja vastaan" tästä aiheesta olisi todella mielenkiintoista! Heitän haasteen.

fannik, syksyn värit

Messuilla bongasin itselleni uuden tuttavuuden, fannik- kodinsisustustuotteet. Tuotteet olivat kutsuvasti esillä ja väripaletti harkitusti syksyinen. Itselleni syksyn värit eivät oikein kolahda, koen ne jotenkin likaisiksi ja synkiksi. Ruska on kesän lapselle henkisesti kurja juttu... Osastoa kiertäessäni huomasin kuitenkin, että tuotteet olivat kovasti "massakamaa"; sitä, mikä on nyt in (tai alkaa jo vähän olla out) sisustuksessa. Macramee oli toki keksitty laittaa seinävaatteen sijaan tyynyyn! Mutta myös tarjonta oli hyvin varman päälle laskettua, lyhtyjä, vilttejä, tyynyjä... Odotan kuitenkin, että kun mallisto vaihtuu vaikkapa jouluksi ja varsinkin kevääksi, saatan hyvinkin löytää jotain omaan kotiinikin sopivaa! Varsinkin, kun hintapolitiikka oli jokakukkarolle sopivaa...

Laura Väre, oliko nyt vuoden nuori suunnittelija tai jotain - tyhjää osastolla, tyhjää minun päässäni ja suussani. Ei sanottavaa...DESIGN!

Näen punaista, jee! Proto shopin osastolla silmäni tarttui Matilda Palmun "Night flowers"-kuosiin, etenkin tuohon punaiseen. Punaisen värin kuvaaminen on muuten aina haasteellista; tässäkin toisesta suunnasta yrittäessäni  väri vaihtui oranssiksi, vaikka sitä se ei todellakaan ollut livenä!

Tämän tuolin suunnittelijan kanssa rupattelin tosi kauan! Pieni mies, pieni tuoli. Metkoja molemmat. Nimet unohtui täysin...

Haa, Proto shopin osaston jälkeen edessä näkyi värejä! Wild flower-putiikin avannut Minna Granö onnistui kiinnittämään huomioni ja rupattelu oli pitkä! Hannahuuhaalle hyvinkin hyödyllistä höpöttelyä. Hän on uskaltanut hypätä! Vaikka tuotetarjonta on aivan erilainen, ihan lähtökohdiltaankin, sain jotenkin jännällä tavalla voimaa ja uskoa omiin huuhailuihini...

Lahden "jokukoulu" oli panostanut innostavasti ja omintakeisesti esillepanoon. Tämähän ei nyt ole designia, mutta miksi ei??? Seuraavat kuvat (kuvauskohteet) ovat minun mielestäni visuaalisesti vangitsevia.

Seinä! Vielä kun olisi pyöreä, niin sopisi tiedät mihin. Ihana! Ja boxissa steampunk-tyyppinen 3D-asetelma. Ihanan kamala! Kuva surkea...

Lisää tunnelmaboxeja

Matka jatkui. Melko pitkään ei mainittavaa...seuraavan kuvan somisteet saivat taas HOME-asian mieleen. Tällä hetkellä Suomessa tuntuu olevan varsinainen homehysteria. Samaan aikaan laitellaan kivoja tekstitarroja ja kirjaimia, joissa tekstinä pelkkä home. Hassua ja hupaisaa. Ollaan kuitenkin Suomessa ja tuo sanahan on (myös) suomea. Hometta siis pelätään, inhotaan ja hysterisoidaan, mutta samaan aikaan laitetaan sitä seinään, pöydälle tai muualle näkyviin. No, itse en ehtinyt (ja tähän toteamukseen liittyy toinen, vähän samansorttinen, kaksinaismoralistinen juttu...kerron joskus).

Ettei nyt vaan olis tuotu hometta sisätiloihin? hah...

Ja sitten pääsen pyörtämään aiemmat puheeni designista. Linkittäisin sen tähän, jos osaisin ja muistaisin...ja jaksaisin nähdä vaivaa. 

Tetrimäen osastolla päästin sisäisen wau-huudon. Tunnustan myös aiemman tietämättömyyteni asiasta. Vaan nyt tiedän ja ihan kattavasti. Kyseessä siis Eliel Saarinen-collection (Saarinen family designs), mestarin suunnittelemat huonekalut, joita Tetrimäki on saanut kunnian valmistaa. Nyt on designia, joka kolahtaa minuunkin! Suunnittelu ja hinta täyttävät kriteerit, mutta yksinkertaisuudesta ei voi syyttää! Hauskaa oli myös se, että ilmeisesti itse "suuri johtaja", Petri Pajumäki, katsoi minut sen verran rikkaan ja potentiaalisen näköiseksi, että alkoi oikein tosissaan esitellä kalujaan. Huonekalujaan! Ja katsottavaa niissä riittikin, oioi. Katso itse!

Tämä pöytäryhmä on ihan uskomattoman upea! Ja hinta: pöytä kymppitonnin, tuoli reilun tonnin kappale: ehdottoman designia!

Tuolikin viimeisen päälle hiottu. Räpsykuvani ei vain anna oikeutta itse huonekalulle.

Runsautta ruskan väreissä

Yksi uusista innovatiivisista ilmiöistä: Woodio. Eikä hullumpaa touhua ja tulosta! Ja mikä tärkeää; löytyy myös väreissä!

Woodion amme ja lavuaari. Woodion tuotteet on valmistettu puusilpusta (luonnovärisenä tai värjättynä) ja jonkinlaisesta sidosaineesta, jonka koostumukseen en ole perehtynyt.

Antiikki ja taide-hallilta odotin paljon, mutta se ei kuitenkaan ihan yltänyt Hannahuuhaan toivomustasolle. Heti alkuun oli kaksi miestä antiikki- ja muine tavaroineen, jotka kyllä kolahtivat. Siis tavarat. Ei miehissäkään mitään vikaa ollut, höpöttely sujui varsin mallikkaasti! Kuvassa näkyvä kristallikruunukehikko oli huikea keksintö!!! Pysyvät kristallit tallessa ja on hyvännäköinen. Kuvittele suuri tila (esim.vanhan koulun jumppasali), johon tuollaisen kokonaisuuden, kristallikruunut kehikoineen, sijoittaisi seinäksi! OOOOOOh!

Tällainen osasto vetoaa Hannahuuhaaseen ihan täysillä! Mitään en kuitenkaan ostanut...

Ebba Masalinin suunnittelemat opetustaulut on valjastettu kokonaiseksi tuoteperheeksi. Huomaa myös esittelijän asu! Yllättäen vetoaa tällaiseen luokanopettajaan. Enpä kyllä silti täyttäisi kotiani näillä tuotteilla, yhtään en ostanut. Saatan kyllä jonkun jossain vaiheessa ostaakin, ei sen puoleen.

Niin Ebba Masalinia, niin Ebba Masalinia...
Ihan hieno juttu!

Suomalaisen koti, suomalaisen maku. Sisustus skandinaavisen väritöntä ja eleetöntä. Valitaan varman päälle, ettei kyllästytä. Ja kyllästyä ei sovi, sillä huonekalujen yms on kestettävä vuosia, jopa vuosikymmeniä. Positiivista tietenkin siinä mielessä, että on taatusti kestävää kehitystä!

Mieleeni on jäänyt erään sisustuslehden kuvateksti:" ...ja lisäksi ripaus PIRTEÄÄ HARMAATA!" Niin, uudelleenajatteluahan se. Perinteisempi on kuitenkin ehkä käsite arjen harmaus. Harmaa pirteänä värinä on kyllä mielenkiintoinen ajatus. 

Ihan vertailuksi: oikeanpuoleinen kuva Habitare-messuilta, vasen muokattuna suomalaiseen sisustusmakuun. Vai onko kuitenkaan? Mitä mieltä sinä olet: kumpi kuvista miellyttää enemmän?

Huuhaalle kohokohta oli alla oleva "osasto", vai miksi sitä pitäisi sanoa. Jotenkin vähän outolintu Habitare-messuilla, tämä Nean myyntipöytä...? Tosin olihan paikka Antiikki&taide-hallissa, mutta kuitenkin. Runsas ja värikäskin kattaus, mutta vähäkalorinen ;). NEAdesign on hyvinkääläinen kierrätyskäsityöläinen, joka on tehnyt "harrastuksestaan" ammatin ja elannon. Keskustelu oli todella antoisaa ja olisin voinut jatkaa vaikka kuinka kauan! Pientä yhteistyökuviotakin saatiin aikaiseksi. Ihan syvimpiä tuntojani paljastaen tuli tunne, ettei minun huuhaatuotteillani ole mitään hävettävää. Ihan hyvin olisin voinut kuvitella oman myyntipaikkani Nean viereen (en kyllä Habitare-messuille, mutta johonkin vähemmän "korkeakulttuuriseen" ympäristöön). Tai en tiedä, vähättely hiipii taas esiin... Itsetuntoni on mielestäni ihan hyvä, mutta "tuotetuntoni" todella heikko. Ei siis mitään uutta käsityöläisrintamalla😜.

NEAdesign oli paikalla runsaalla ja värikkäälläkin kattauksella. Hän muisti kuitenkin mainita, että vähäkalorisella! Tämä oli ainoa kohde, jossa höpöttelyn lisäksi ostinkin jotain! 

Nyt Huuhaa heittää Habitare-heipat kolmen ison kahvikupillisen ja kahden ja puolen tunnin blogirupeaman päätteeksi!

Hip-hankaluuksien (=lonkkavaivojen) takia tämä postaus on tehty pystyasennossa Huuhaan toimipisteellä😅 .