Keinutuolin kevätkarkelot

Sain "toimeksiannon" ystäväni lapsuuden keinutuolin uudistamisesta hänen bonuslapsenlapsilleen. Siinä on ystäväni kiikuskellut pienenä tyttönä, kuten kuva todistaa. Ihanaa, että se on säilytetty! Hänen lempivärinsä on muuten niin kauan kuin minä olen hänet tuntenut ollut punainen; lieköhän keinutuolilla jotain osuutta asiaan😉?Toiveena niin hänellä kuin bonuslasten äidilläkin oli saada keinutuoliin uusi päällinen farkusta. Ja sitähän on Hannahuuhaa jo harjoitellutkin yhden nojatuolin verran! (Klikkaamalla nojatuoli-sanaa voit kurkata, miten onnistuin.)

Keinutuolin uusi elämä

Samainen ystäväni on myös todella ihanan runsaasti lahjoittanut vaikka ja mitä materiaalia Hannahuuhaan käyttöön. Häneltä olen saanut mm. kuvan farkkuhenkisen pussilakanasetin, jota tietenkin aion käyttää kyseiseen keinutuoliin. Näin saadaan kiikkuun vähän persoonallista, tuolin tilaajalle ja käyttäjille henkilökohtaisempaa ilmettä; keinutuolin tulevien käyttäjien äiti nimittäin on nuorempana nukkunut samaisilla pussilakanoilla ystäväni luona ollessaan!

Keinutuolin uusi elämä

Seuraavat kuvat näyttävät, miltä keinutuoli näyttää ennen kuin Hannahuuhaa käy siihen käsiksi. Aion päällystää tuoliosan farkkutilkuilla (+sopivasti pussilakanasta tähtitilkkuja) sekä maalata puuosat. Saa nähdä, mitä prosessin aikana ehkä vielä saan päähäni...

Keinutuolin uusi elämä

Keinutuolin uusi elämä

Onko sinullekin tuttu ilmiö tuo "tarroittaminen"? Minun lapsuudessani tarrat olivat kova juttu ja niitä oikein keräiltiin. Äidin ja tietysti muidenkin iloksi niitä sitten liimailtiin todella kivoihin ja näkyviin paikkoihin. Tässä tuolissa on kiikuskeltu oikein Volvon kyydissä😆. Kun nyt vihdoin sain aikaiseksi kuvata tuolista ennen-kuvat, voin aloittaa itse projektinkin! Raporttia tulossa.

KEINUMISIIN!