Ihan paras sienipikkelsi

 

Kanttarellit, kantarellit, keltasienet...minusta nämä ehkä parhaiten tunnetut syömäsienet eivät ole parhaita maultaan. Paitsi etikkaan säilöttynä! Pidän oikeastaan kaikesta etikkaisesta. Etikkasäilykkeet, nam! Pikkelsit, nam nam! Ja sienistä parhaiten etikkaan sopivat juuri kanttarellit. Siis minun mielestäni.

Sienipikkelsi

En ole mikään innokas hääräämään keittiössä, paitsi jatkuvasti säätämään sen sisustusta. Kokkaaminen vielä menee jotenkin, mutta leipominen ei innosta lainkaan. Olen tätä pohdiskellutkin, että mistä moinen johtuu. Luulen, että syy on leipomisen "orjallisuus"; reseptiä on syytä seurata kohtalaisenkin tarkasti tai muuten ei lopputulos vastaa aikomusta. Ei nouse taikina, piirakka jää löysäksi puuroksi jne.  Ja näin tuppaa silti usein käymään, vaikka joskus erehdyn jotain kokeilemaankin. Kokatessa koen voivani säveltää vapaammin. Vilkaisu reseptiin ja sitten sen voi unohtaa; antaa mennä! Syömäkelpoista syntyy huuhaameiningilläkin. 

Itse asiaan kuitenkin! Kerronpa oman kanttarellipikkelsini salaisuudet. Meillä näitä metsän kultakimpaleita kasvaa melkoisen hyvin oman metsälenkkimme varrella, joten siksikin olen kehitellyt omiin makuhermoihini parhaiten sopivan tavan ne valmistaa. Jos siis etikka ja sienet sopivat suuhusi, kannattaa kokeilla! Minun "reseptini" kyllä ovat aina vähän suurpiirteisiä, mutta se niistä tekeekin juuri minun reseptejäni😋.

Kantarellipikkelsi

• kanttarelleja (noin litra pilkottuna)
• 1-2 (puna)sipulia
• ½ dl punaviinietikkaa
• ½ dl väkiviinaetikkaa
• 1 dl vettä
• 2½ dl sokeria
• rosepippureita
• rouhittua mustapippuria
• ½ tl suolaa

Kiehauta liemi mausteineen ja lisää kanttarellit ja sipulit. Keitä noin 10 minuuttia. Anna hieman jäähtyä. (Tässä kohtaa olen lisännyt Atamonia ohjeen mukaan, jotta varmasti säilyy). Kaada sienet lävikköön, jonka alla on astia liemen talteen ottamiseksi. Laita sienet sipuleineen lasipurkkeihin ja kaada varovasti lientä päälle niin että sienisipuliseos peittyy kokonaan. Säilytä jääkaapissa. Anna tekeytyä noin viikon verran ennen herkuttelua.

Sienipikkelsi

Alkuperäisessä ohjeessa ehdotettiin pieniä kanttarelleja kokonaisena, mutta kyllä isommistakin pieniä saa, kun vähän veistä käyttää. Ja purkkiin mahtuu enemmän! Ehdotettiin siinä paljon muutakin, mutta olen muokannut siitä oman versioni.

Sienipikkelsi

Punasipuli on ehkä vielä parempaa pikkelsiin, mutta tänä vuonna satuin kasvattamaan vain keltasipulia. Sekin passaa ihan hyvin. Pääainesosat ovat siis todellista lähiruokaa ja varmasti luomua!

Sienipikkelsi 

Punaviini- ja väkiviinaetikka, sokeri, rosepippurit ja oma yleismausteeni mustapippuri maustavat pikkelsin makoisaksi. Vihreässä pullossa on muuten sitten punaviinietikkaa, ei olutta. Pullot ovat niin upean vihreitä, että olen ottanut ne sisustusmielessä säilytyspulloiksi etikoille. Kirjaimet kertovat sisällön: V niinkuin valkoviini-, O niinkuin omenaviini- ja P niinkuin punaviinietikka. 

Kuten ohjeessa kerroin, olen lisännyt pikkelsin joukkoon Atamonia, jotta pikkelsi varmasti säilyy. Yksi pakollinen lisuke joulupöytään on nimittäin sienisalaatti, joka valmistuu todella helposti: lisään vain pikkelsin joukkoon smetanaa (tai creme fraichea)! Oioioi, kun on hyvää! Leivän päälle, kinkun kylkeen, laatikoiden lisukkeeksi, mihin vain. Minulla usein pöydälle...

Saatanpa paljastaa joskus joitain muitakin Huuhaa-reseptejäni, jos sille päälle satun ja kysyntää on. Onko sulla jotain "must"-reseptiä, jota on aina vaan pakko tehdä eikä kyllästy?

HERKUTTELEMISIIN!

Huuhaa-opinnot ohi

Huuhaa-puotikahvilan avajaisia vietettiin lauantaina 6.6.2020 kello 12-17. Kyllä olikin sitä ennen melkoista myllerrystä meneillään! Puoti itsessään oli sisältä onneksi jo valmis johtuen siitä, että se liittyi mun opintoihin ja arviointipalaveri oli 26. toukokuuta. Koronan(kin) takia näyttö tapahtui etänä. Otinpa siis "mokkulan" ja tietsan kainaloon ja menin puotiin toivottamaan arvioijat tervetulleeksi virtuaalikierroksen kera. Odotukset ei olleet itsellä kovinkaan korkealla - suomalaisen, meikäläisenkin perisynti! Jotenkin sitä vaan on niin epävarma omien tuotosten kanssa...Se on tiukka paikka, kun asettaa itsensä ja luovan hulluutensa arvioitavaksi! Vaan miten kävikään? Arviointiasteikko on 1-5; katso suttuinen, mutta aito kuva alla!!!

Joskus saa yllättyä kyllä niin perinpohjaisesti! Olenkos mää sittenkin osannut jotain??? Saa sitä itseään kehuakin, eikö? Ja nyt ne mun opiskelut on sitten ohi. En siis valmistunut miksikään, suoritin vain tutkinnon osia huuhaatieteissä. No, ollaan vakaviakin välillä! Opiskelin siis Salon Seudun ammattiopistossa aikuisopiskelijana taideteollisella puolella suorittaen visualistiopinnoista sellaisia opintokokonaisuuksia, joista katsoimme olevan hyötyä Hannahuuhaan toiminnalle. AIVAN MAHTAVAA!!! Suosittelen lämpimästi! Kannattaa lähteä aikuisopiskelemaan, varsinkin jos kaipaa paussia työelämästä. Jatkaisin ihan ehdottomasti, mikäli taloudellinen tilanne antaisi myöten. Vaan kun aikuisopintorahaa saa vain 15 kuukautta, niin pakko on stopata. Ei tämä huuhailu ihan elätä, vielä ainakaan. Ja miehen kanssa on sovittu, että olisi hänen vuoronsa ottaa taukoa töistä. Täytyy siis jonkun saada säännöllisiä tuloja ja nyt vuoro siirtyy minulle. Eipä se ukko kyllä taida kuitenkaan onnistua vapaata töistään saamaan...

Erityisen kiitoksen ja kehumiset haluan antaa visualistipuolen opettajille "Jolalle" ja "Jorille" eli Johanna Lahtiselle ja Johanna Rintaselle. Siinä on kyllä sellaiset JoHannat! Minähän olen VastaHanna... Niin inspiroivat, innostavat, ihanat, impulsiiviset, iloiset ja idearikkaat ihmiset, että oksat pois ja puut pinoon! KIITOS HEILLE! 

Ja niinkuin aina opiskellessa, löytää myös uusia ihmisiä, ystäviksi ja "bisneskumppaneiksi". Jos tarvitset kotisivuja, mainoksia yms suosittelen opiskelukavereitani Teaa ja Millaa eli Visualteamia. Iloista, lempeää, visuaalista ja osaavaa tekemistä! Eikä sovi unohtaa kiittää Kirsiä, opiskelukaveria, joka loi Hannahuuhaalle logon heti alkumetreillä. Hänetkin löydät netistä, vaikka tästä linkistä. 

Ihania tuttavuuksia, tapaamisia ja tapahtumia mahtui menneeseen reiluun vuoteen. Taas olen rikkaampi kokemuksiltani ja maailmankatsomukseltani! Ja opehommiin palaaminen on sekin juuri nyt varsin mukavaa! Jo kaksi päivää niitä töitä takana. Eikä huuhailukaan tietenkään ole loppunut, ei suinkaan! Mennyt kesä oli todellakin antoisa monin tavoin, mutta siitä ehkä enemmän omana postauksenaan. Ensi kesäkaudeksikin on jo tukku ideoita päästä pulpahtanut ja ehkä sitä jotain myyjäisiä ja muita tapahtumiakin tässä ennen kesää kuitenkin järjestetään...

ELÄMÄ ON IHANAA!