Farkkutuoli, osa 3

Grande finale!

Neiti Nojatuoli valmistui!!! Se on nyt reipas ja nuorekas farkkutyttö.

Nojatuolin päällystys

Nojatuolin päällystys

Päällystys

Selkänojan vaahtomuovi oli liimattu kiinni, mutta liimat olivat antaneet jo kaikkensa. Kunnon verhoilijat eivät varmasti ihan hyvällä katso, mutta päätin siitä huolimatta käyttää edelleen vähän liimaa ja aivan kevyesti köyttää kiinni, kunnes liima kuivuu. Kuvittelen, että se helpottaa itse päällikankaan laittamista.

Nojatuolin päällystys

Nojatuolin päällystys

Vanha päällikangas oli laitettu suoraan vaahtomuovin päälle, mutta minä päätin laittaa aluskankaan istuinosaan ja selkänojaan. Siihen tarkoitukseen kävi mainiosti vanha lakana, josta osat leikkasin. Kollaasista saat vähän käsitystä Neiti Nojatuolin "alushameen" pukemisesta.

Nojatuolin päällystys

Vasta nyt alkaa varsinainen vaatettaminen. Kun huuhaatyypillisesti oli pakko just nyt impulsiivisesti hommaan ryhtyä, käytin ihan "käsiasetta" eli perinteistä niittipyssyä. Minulla on myös kompressorikäyttöinen nitoja, mutta en halua raahata kovaäänistä kompuraa asuintiloihin lemmikkien ja omia korvia kiusaamaan. Pieniäänistä "kompuraa" ei automiehen pajasta löydy. Tosin en ole vielä koko "pyssyä" edes kokeillut, joten sekin vaikuttaa valintaan. Käsivoimalla tehden saa samalla myös punttisalitreenin!
Asettelin ja sovitin kankaat ensin paikoilleen kuvion keskittämiseksi ja laitoin isoilla verhoiluneuloilla kevyesti kiinni (kuvat 2 ja 3 alla). Oma lukunsa olikin sitten istuinosan takaosa, jonka pähkäilyssä kului tovi jos toinenkin (kuva 3). Sama fundeeraaminen oli edessä myös selkäosan alareunan kanssa, joskaan ei ollenkaan niin suuresti. Vanhoista päällikappaleista kopioimani merkinnät ja niiden leikkaukset auttoivat kyllä suuntaa-antavasti. Olen ollut aikanaan parillakin verhoilukurssilla, joten  jonkinlainen käsitys asiasta on. Suosittelen lämpimästi kaikille kiinnostuneille! Täällä "kotikulmillakin" Salon Kiskossa järjestetään nyt jo toinen kansalaisopiston kurssi, jota vetää paikallinen verhoilija Anneli Hiiri. Kurkkaa tästä Verhoomo Retropuoti Idefix Annelin putiikin facebook-sivut. On muuten ihana putiikki, kannattaa käydä. Vaikka samalla reissulla, kun tulet Huuhaa-puotikahvilaan!

Nojatuolin päällystys

Kyllä niitä niittejä kuluikin! Alushameen nidoin 6-millisillä niiteillä, mutta farkkumekkoon käytin 8-millisiä. Ensin päällystin istuinosan (siis pehvan), sitten selkänojan etupuolen. Kulmat ompelin käsin. Käytin verhoiluneulaa ja paksumpaa tikkauslankaa. Sormustin oli tarpeen, kun kohdalle sattui oikein paksua farkkukangasta. Harmi vaan, että löysin varastoistani vain yhden, omaan äijäkoon sormeeni vähän liian pienen sormustimen. Ja sellaisen pikkujutun takia ei keskeytetä hyvää draivia ja lähdetä mihinkään ostosreissuille! Pärjätään pienellä! Tämä vaihe ei muutenkaan ollut niitä bravuureitani, kuten videolta näet. Valmista tuli kuitenkin ja kaikesta huolimatta ihan kiitettävästi.

Nojatuolin päällystys

Ja sitten vuoroon se kolmas päällikappale, jonka edellisessä jaksossa lupasin paljastaa. Päätin työn edetessä tehdä taustasta yksinkertaisemman, ihan yhdestä kangaskappaleesta. Tähän johti oikeastaan kaksikin syytä. Ensimmäinen oli aika. Jestas, että tunteja oli käytetty! Päätös syntyi salmiakkikuviota kootessani. Kahden kappaleen tekoon meni seitsemän tuntia leikkaamisineen, ompeluineen ja silityksineen. Toinen syy oli tyylikysymys. Ajattelin, että valkoinen tausta sopii valkoiseksi maalattuun puuosaan ja rauhoittaa kokonaisuutta. Tai jotain...se vain tuli vahvana visiona. Niin, olihan myös kolmas syy; minulla sattuu olemaan vanhat Ikea-sohvan valkoiset vaihtopäälliset, jotka sisko oli heittämässä pois. Eihän niissä ollut mitään vikaa, noin enimmäkseen! Äitini oli skarppina, otti siskolta päälliset ja käytti ne vielä pesulassa. Ihana äiti! Muutama likakläntti jäi (teetä luultavasti, sitä kun sisko kittaa lähes yhtä paljon kuin isosiskonsa kahvia), mutta niitä kohtiahan ei sitten käytetä. Pahvi kaavana piirsin kankaalle tarvitsemani palan lisäten ylä- ja sivureunoihin 2 cm kääntövarat (alakuvassa ylhäällä oikealla) ja alareunaan vähän reilummin, 6 cm (kuva alarivin ekana). Aloitin yläreunasta ja nidoin kiinni, kun ensin olin ehkä viiteen kertaan varmistanut, että kangas on oikeassa kohdassa ja molempiin reunoihin jää yhtä paljon kääntövaraa.
Pelkkä kangas pahvin päällä näytti tosi kurjalta ja kovalta ja vanhojen niittien aiheuttamat patit pahvissa pullottivat rumasti kankaan läpi. Niinpä laitoin väliin vielä jonkinsorttista remonttimattohuopaa, jota olen saanut pienen, käyttämättä jääneen rullanlopun remonttityömaalta. Nidoin pahvin ja huovan sivureunoista kiinni. Huovan ansiosta sain pinnasta tasaisemman, mutta hieman se ehkä rumensi reunojen ompelusten ulkonäköä paksuutensa takia. Mielestäni lopputulos oli kuitenkin parempi kuin olisi ollut ilman huopaa.

Nojatuolin päällystys

Tätä työtä tehdessäni hoksasin vihdoin laittaa vähän työtunteja ylös. No, se vaatii kyllä vielä vähän terästäytymistä. Aluksi olin hyvinkin tarkkana ja merkkasin ylös ajat  -  tuolin taustapahviin! (Karmealla käsialalla tietenkin). Kiva idea mielestäni, paitsi loppuvaiheessa. Enhän enää päässyt laittamaan lopputunteja, kun pahvi oli kiinnitetty paikalleen. Höperö Hannahuuhaa! Tyypillistä. En ole niitä järjestelmällisimpiä Excel-taulukkoihmisiä.

Nojatuolin päällystys

Taustan kangashan on kiinnitetty ylä- ja alareunoilta (alareuna viimeiseksi) niiteillä, mutta sivuilta se ommellaan käsin. Pahvihan (ja huopa tässä tuolissa) on kuitenkin niitattu kiinni. Ei muuta kuin rillit pois ja hommiin! Se on tämä käänteinen ikänäkö; vaikka on kaksitehot, niin lähelle näkee parhaiten ilman laseja. Kyllähän siinä hommaa olikin, varsinkin tällaiselle kärsimättömälle persoonalle. Etenkin yläkulmat olivat haastavia ja niissä tarvittiin pieniä saksiakin leikkaamaan ylimääräistä kääntövaraa pois. Muuten avustin kangasta ihan sormin painellen ja "litistäen" kääntökohdan ja  kevyesti kiinnitin sen tavallisin nuppineuloin.

Nojatuolin päällystys

Tuolin puiselle kehikolle en tehnyt mitään muuta kuin pyyhin hyvin. Pienet ajan patinat eivät haittaa mitenkään, vaan ovat pikantti lisä. Elsa on ihan siivoushullu; rätti pitäisi ehdottomasti vähintään tappaa suihkupullosta puhumattakaan. Pyyhkiminen on aina oma ohjelmanumeronsa tässä taloudessa🐶🐾😄. Kuvasta näet kuitenkin, että kyllä se olen minä, joka asiat päättää ja komennon ottaa😉.

Nojatuolin päällystys

Nojatuolin päällystys

Loppu hyvin, kaikki hyvin! Neiti Nojatuoli onnistui omalla arviointiasteikollani (ja minähän olen opettaja!) vallan kiitettävästi. Kyllä kehtaan sanoa itse tehneeni. Ja se on paljon se! Neiti Nojatuoli on taatusti kotimaista käsityötä (ainakin päällystys!) ja melko varmasti ainoa maailmassa, täysin uniikki. Ettei nyt vaan olisi jopa design-tuote...😉?
Kaikenkaikkiaan työtunteja kertyi reilu 20 tuntia. Ei kyllä tuntunut siltä, kun pätkätyönä teki. Silloin, kun oli fiilis. Sellainen työskentely sopii minulle todella hyvin. Monta asiaa työn alla, niin saa aina vaihtaa, kun kyllästyttää. Tällaisilla hommilla kun saisi vielä leivän pöytään! Vaan tosiasiahan on, että ei kukaan käsityöstä sen tekijälle niin paljoa maksaisi kuin työn määrän puolesta oikein olisi. Paitsi toinen käsityöläinen ja hänellä taas ei ole rahaa, millä maksaisi😂. Hirveä umpisolmu!

Olisipa kiva kuulla sinun kommenttisi Neiti Nojatuolista ja sille sopivasta hinnasta. Himputti, kun en osaa valokuvata! En, vaikka yrittäisin kuinka! Eikä ole tilaa "studiollekaan". Ihan oikeasti oikeassa realityssä tuoli on kyllä hieno. Hienompi kuin kuvissa. Vai kuvittelenkohan kuitenkin vaan...Mitä sinä tykkäät, siis näiden kuvien perusteella? Mitä sinun mielestäsi Neiti Nojatuolin pitäisi tai se saisi maksaa? Kuka sen ostaisi? 

Nyt vaihdan mummoneliöihin ja torkkupeiton viimeiseen riviin. Sen torkkupeiton, joka jää ihan omaan tupaan. Muita keskeneräisiä  (jotta voi taas välillä vaihtaa hommaa) tällä hetkellä ovat "Piece of cake-kakkulapiotaulu" ja yhdet verhot. Ja ne ovat tilaustöitä, joista saa rahaakin😂!

Alla vielä linkit aikaisempiin jaksoihin, jos on jäänyt näkemättä.

Jakso 1 ("traileri"): Hannahuuhaan farkkuturinoita

Jakso 2: Vanhan päällikankaan poisto

Jakso 3: Uuden päällikankaan salmiakit