perjantai 13. syyskuuta 2019

Huuhailua Habitaressa 2019

Hannahuuhaa pääsi käymään Habitare-messuilla. Ja huuhailuahan se oli, ensimetreistä lähtien! Olin hölmöillyt etukäteisrekisteröinnin kanssa, joten sisäänpääsysähläyksessäkin meni heti tovi. Kiitos kärsivälliselle opettajalle!
Sisään sentään pääsin ja heti kavereiden kanssa kahville. Eikä siihen tarvittu kuin pari minuuttia hallissa, niin eksyin kavereista! Toisaalta, messujen kiertäminen yksin sopiikin minulle hyvin: saa pysähtyä juuri siihen, mikä itseä kiinnostaa ja jäädä suustaan kiinni ihan mihin huvittaa. Ja suustani kiinni jäämistä tapahtuu kieltämättä usein. Hanna Höpöttelijä...

Reippaan keltainen messuosasto.
Esiteltävä tuote, Piano-tuoli, hieman hävisi mielestäni silmille hyppäävään keltaiseen...mutta kyllä silti pyydettiin koeistumaan, eikä ollut mikään huono istua! Hävitin tuolin keltaisen sijaan mustien lökäpöksyjeni alle. Tuolin hinta taattua designia; normihinta 485 euroa, messutarjous 385 euroa. No...en ostanut.

Design, mitä se on Huuhaalle? Ensinnäkin, kotoani ei löydy sen ensimmäistäkään design-tuotetta, kapeasti ajateltuna. Jatkan kapeaa ajatteluani: design on usein jotain, jonka suunnitteluun on käytetty miljoona tuntia tavoitteena saada mahdollisimman yksinkertainen (=linjakas) tuote. Usein tuote on todellakin niin yksinkertainen, ettei siinä ole enää mitään minun levottomalle silmälleni mielenkiintoista. Löytyy täydellisen tylsät ja yksinkertaiset linjat, laatu on toki yleensä hyvä. Hinta voidaan sitten määritellä designin mukaiseksi, koska designinhan tunnistaa myös hinnasta! Usein tuntuu, että kyseessä on varsinainen "Keisarin uudet vaatteet"-ilmiö. 
En toki halua tuomita mitään tai ketään ja mietteeni ovat vain yksi lähestymistapa muiden joukossa. Keskustelu "puolesta ja vastaan" tästä aiheesta olisi todella mielenkiintoista! Heitän haasteen.



fannik, syksyn värit
Messuilla bongasin itselleni uuden tuttavuuden, fannik- kodinsisustustuotteet. Tuotteet olivat kutsuvasti esillä ja väripaletti harkitusti syksyinen. Itselleni syksyn värit eivät oikein kolahda, koen ne jotenkin likaisiksi ja synkiksi. Ruska on kesän lapselle henkisesti kurja juttu... Osastoa kiertäessäni huomasin kuitenkin, että tuotteet olivat kovasti "massakamaa"; sitä, mikä on nyt in (tai alkaa jo vähän olla out) sisustuksessa. Macramee oli toki keksitty laittaa seinävaatteen sijaan tyynyyn! Mutta myös tarjonta oli hyvin varman päälle laskettua, lyhtyjä, vilttejä, tyynyjä... Odotan kuitenkin, että kun mallisto vaihtuu vaikkapa jouluksi ja varsinkin kevääksi, saatan hyvinkin löytää jotain omaan kotiinikin sopivaa! Varsinkin, kun hintapolitiikka oli jokakukkarolle sopivaa...


Laura Väre, oliko nyt vuoden nuori suunnittelija tai jotain - tyhjää osastolla, tyhjää minun päässäni ja suussani. Ei sanottavaa...DESIGN!



Näen punaista, jee! Proto shopin osastolla silmäni tarttui Matilda Palmun "Night flowers"-kuosiin, etenkin tuohon punaiseen. Punaisen värin kuvaaminen on muuten aina haasteellista; tässäkin toisesta suunnasta yrittäessäni  väri vaihtui oranssiksi, vaikka sitä se ei todellakaan ollut livenä!



Tämän tuolin suunnittelijan kanssa rupattelin tosi kauan! Pieni mies, pieni tuoli. Metkoja molemmat. Nimet unohtui täysin...

Haa, Proto shopin osaston jälkeen edessä näkyi värejä! Wild flower-putiikin avannut Minna Granö onnistui kiinnittämään huomioni ja rupattelu oli pitkä! Hannahuuhaalle hyvinkin hyödyllistä höpöttelyä. Hän on uskaltanut hypätä! Vaikka tuotetarjonta on aivan erilainen, ihan lähtökohdiltaankin, sain jotenkin jännällä tavalla voimaa ja uskoa omiin huuhailuihini...



Lahden "jokukoulu" oli panostanut innostavasti ja omintakeisesti esillepanoon. Tämähän ei nyt ole designia, mutta miksi ei??? Seuraavat kuvat (kuvauskohteet) ovat minun mielestäni visuaalisesti vangitsevia.

Seinä! Vielä kun olisi pyöreä, niin sopisi tiedät mihin. Ihana! Ja boxissa steampunk-tyyppinen 3D-asetelma. Ihanan kamala! Kuva surkea...

Lisää tunnelmaboxeja


Matka jatkui. Melko pitkään ei mainittavaa...seuraavan kuvan somisteet saivat taas HOME-asian mieleen. Tällä hetkellä Suomessa tuntuu olevan varsinainen homehysteria. Samaan aikaan laitellaan kivoja tekstitarroja ja kirjaimia, joissa tekstinä pelkkä home. Hassua ja hupaisaa. Ollaan kuitenkin Suomessa ja tuo sanahan on (myös) suomea. Hometta siis pelätään, inhotaan ja hysterisoidaan, mutta samaan aikaan laitetaan sitä seinään, pöydälle tai muualle näkyviin. No, itse en ehtinyt (ja tähän toteamukseen liittyy toinen, vähän samansorttinen, kaksinaismoralistinen juttu...kerron joskus).

Ettei nyt vaan olis tuotu hometta sisätiloihin? hah...

Ja sitten pääsen pyörtämään aiemmat puheeni designista. Linkittäisin sen tähän, jos osaisin ja muistaisin...ja jaksaisin nähdä vaivaa. 
Tetrimäen osastolla päästin sisäisen wau-huudon. Tunnustan myös aiemman tietämättömyyteni asiasta. Vaan nyt tiedän ja ihan kattavasti. Kyseessä siis Eliel Saarinen-collection (Saarinen family designs), mestarin suunnittelemat huonekalut, joita Tetrimäki on saanut kunnian valmistaa. Nyt on designia, joka kolahtaa minuunkin! Suunnittelu ja hinta täyttävät kriteerit, mutta yksinkertaisuudesta ei voi syyttää! Hauskaa oli myös se, että ilmeisesti itse "suuri johtaja", Petri Pajumäki, katsoi minut sen verran rikkaan ja potentiaalisen näköiseksi, että alkoi oikein tosissaan esitellä kalujaan. Huonekalujaan! Ja katsottavaa niissä riittikin, oioi. Katso itse!

Tämä pöytäryhmä on ihan uskomattoman upea! Ja hinta: pöytä kymppitonnin, tuoli reilun tonnin kappale: ehdottoman designia!

Tuolikin viimeisen päälle hiottu. Räpsykuvani ei vain anna oikeutta itse huonekalulle.



Runsautta ruskan väreissä

Yksi uusista innovatiivisista ilmiöistä: Woodio. Eikä hullumpaa touhua ja tulosta! Ja mikä tärkeää; löytyy myös väreissä!

Woodion amme ja lavuaari. Woodion tuotteet on valmistettu puusilpusta (luonnovärisenä tai värjättynä) ja jonkinlaisesta sidosaineesta, jonka koostumukseen en ole perehtynyt.

Antiikki ja taide-hallilta odotin paljon, mutta se ei kuitenkaan ihan yltänyt Hannahuuhaan toivomustasolle. Heti alkuun oli kaksi miestä antiikki- ja muine tavaroineen, jotka kyllä kolahtivat. Siis tavarat. Ei miehissäkään mitään vikaa ollut, höpöttely sujui varsin mallikkaasti! Kuvassa näkyvä kristallikruunukehikko oli huikea keksintö!!! Pysyvät kristallit tallessa ja on hyvännäköinen. Kuvittele suuri tila (esim.vanhan koulun jumppasali), johon tuollaisen kokonaisuuden, kristallikruunut kehikoineen, sijoittaisi seinäksi! OOOOOOh!

Tällainen osasto vetoaa Hannahuuhaaseen ihan täysillä! Mitään en kuitenkaan ostanut...

Ebba Masalinin suunnittelemat opetustaulut on valjastettu kokonaiseksi tuoteperheeksi. Huomaa myös esittelijän asu! Yllättäen vetoaa tällaiseen luokanopettajaan. Enpä kyllä silti täyttäisi kotiani näillä tuotteilla, yhtään en ostanut. Saatan kyllä jonkun jossain vaiheessa ostaakin, ei sen puoleen.

Niin Ebba Masalinia, niin Ebba Masalinia...
Ihan hieno juttu!

Suomalaisen koti, suomalaisen maku. Sisustus skandinaavisen väritöntä ja eleetöntä. Valitaan varman päälle, ettei kyllästytä. Ja kyllästyä ei sovi, sillä huonekalujen yms on kestettävä vuosia, jopa vuosikymmeniä. Positiivista tietenkin siinä mielessä, että on taatusti kestävää kehitystä!
Mieleeni on jäänyt erään sisustuslehden kuvateksti:" ...ja lisäksi ripaus PIRTEÄÄ HARMAATA!" Niin, uudelleenajatteluahan se. Perinteisempi on kuitenkin ehkä käsite arjen harmaus. Harmaa pirteänä värinä on kyllä mielenkiintoinen ajatus. 

Ihan vertailuksi: oikeanpuoleinen kuva Habitare-messuilta, vasen muokattuna suomalaiseen sisustusmakuun. Vai onko kuitenkaan? Mitä mieltä sinä olet: kumpi kuvista miellyttää enemmän?

Huuhaalle kohokohta oli alla oleva "osasto", vai miksi sitä pitäisi sanoa. Jotenkin vähän outolintu Habitare-messuilla, tämä Nean myyntipöytä...? Tosin olihan paikka Antiikki&taide-hallissa, mutta kuitenkin. Runsas ja värikäskin kattaus, mutta vähäkalorinen ;). NEAdesign on hyvinkääläinen kierrätyskäsityöläinen, joka on tehnyt "harrastuksestaan" ammatin ja elannon. Keskustelu oli todella antoisaa ja olisin voinut jatkaa vaikka kuinka kauan! Pientä yhteistyökuviotakin saatiin aikaiseksi. Ihan syvimpiä tuntojani paljastaen tuli tunne, ettei minun huuhaatuotteillani ole mitään hävettävää. Ihan hyvin olisin voinut kuvitella oman myyntipaikkani Nean viereen (en kyllä Habitare-messuille, mutta johonkin vähemmän "korkeakulttuuriseen" ympäristöön). Tai en tiedä, vähättely hiipii taas esiin... Itsetuntoni on mielestäni ihan hyvä, mutta "tuotetuntoni" todella heikko. Ei siis mitään uutta käsityöläisrintamalla😜.

NEAdesign oli paikalla runsaalla ja värikkäälläkin kattauksella. Hän muisti kuitenkin mainita, että vähäkalorisella! Tämä oli ainoa kohde, jossa höpöttelyn lisäksi ostinkin jotain! 

Nyt Huuhaa heittää Habitare-heipat kolmen ison kahvikupillisen ja kahden ja puolen tunnin blogirupeaman päätteeksi!

Hip-hankaluuksien (=lonkkavaivojen) takia tämä postaus on tehty pystyasennossa Huuhaan toimipisteellä😅 .

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti