Oli jokunen vuosi sitten ihan pakkomielle saada neliönmallinen kahdeksan hengen pöytä pienen torpan pieneen tupaan. Kokoa neliöllä on 140cm x 140cm. Idea on edelleen minusta hyvä; kaikki pöydässä istuvat kahdeksan henkilöä näkevät toisensa ja voivat keskustella moneen suuntaan, kun taas kapeassa, yhtä monta ruokailijaa "majoittavassa" pöydässä joku istuu aina välissä ja reunimmaiset eivät pääse niin hyvin näkö- ja juttuetäisyydelle. Mutta tilaahan pöytä tarvitsee. Enemmän kuin meillä on tarjota, sen myönnän. Kuvakollaasissa näet, miten kaksi tuolia on jätetty seinän ja pöydän väliin ja tarvittaessa pöytää saa siirrettyä niin, että niillekin tuoleille mahtuu kaksi (hoikkaa) ihmistä istumaan. Arjessa meillä syö tasan kaksi ihmistä ja pöytä onkin useimmiten tietokonepisteenä, kuten näkyy. Enpä käynyt muutenkaan kaunistelemaan tupaa tätä juttua varten. Tältä näyttää meillä juuri nyt, kuvanottohetkellä...ahdasta ja täyttä on!
Nykyisin saman pienen torpan pienessä tuvassa sijaitsee myös Hannahuuhaan työpaja (kuvassa näkyvä vihreä, levitettävä lipasto), joka kummasti vie tilaa kaikelta muulta. Kuten Hannahuuhaa ylipäätäänkin koko pienen torpan tiloista...
 |
| Ruokapöytä |
Nykyisin saman pienen torpan pienessä tuvassa sijaitsee myös Hannahuuhaan työpaja (kuvassa näkyvä vihreä, levitettävä lipasto), joka kummasti vie tilaa kaikelta muulta. Kuten Hannahuuhaa ylipäätäänkin koko pienen torpan tiloista...
Navetanvintillä on vuosikaudet säilötty vanhaa, jatkettavaa ruokapöytää. Se on joskus vuosikymmeniä sitten, mieheni lapsuudessa ollut tuvassamme käytössäkin. Ennen viime kesäistä Huuhaa-puodin putkahtamista nimitimme navetanvinttiä keskusvarastoksi. Ja uskokaa pois, varastoitua tavaraa siellä olikin! Kurkkaa, miltä se näytti ennen puodin perustamista (kuvasarja puodin ensimmäisestä kesästä 2019).
Nyt tuli mitta ja mittanauha täyteen tuvassa ja idea kokeilla, josko pärjäisimme kuitenkin pienemmällä, nimenomaisesti kapeammalla pöydällä. Hyvin harvoin meillä kuitenkaan isompaa väenpaljoutta on ja jos joskus onkin, sopu ja kevyet apupöydät ja tuolit mökiltä tai puodista sijaa antavat.
Pientä laittoa vanha pöytä kuitenkin kaipasi. Mutta vain pientä, jotta ajan patina ja pöydän historia näkyy. Kuvassa todellakin "historia" näkyy: miehen pikkupoikana pöydän kehikkoon piirtelemät ja kirjoittamat viestit menneisyydestä😂. Toisessa kuvassa pöydän alla talvehtinut perhonen, joka tietenkin pelastettiin!
 |
| Pöydän tuunaus |
 |
| Pöydän tuunaus |
Pöydän jalat ja kehikko oli maalattu vaaleanvihreäksi luultavasti melko aikaisessa elämänsä vaiheessa. Myöhemmin päälle oli sudittu "pirteää harmaata", joka jo lohkeili lupaavasti. Myös mieheni on lapsena koristellut kehikon sisäpuolta valkoisella vahaliidulla. Löytyy siansaksaa ja pääkalloja. Hauskaa historianhavinaa ja saa jäädä. Maalit kuitenkin enimmäkseen halusin pois ja siihenhän sopii varsin hyvin kuumailmapuhallin. Tässä vaiheessa oli vielä sen verran viileää ulkona, että piti lainata miehen pajaa. Oma kesäverstas kun oli vielä traktoritallina...
Tähän tilanteeseen on päästy tässä kohtaa. Vielä pitäisi pöydän kansi käsitellä. Olen jo ostanut Osmo Coloria, sävy konjakki, jota aion kokeilla. Pöydän pinta itsessään on kovin vaalea ja toivoisin lähemmäs hirren ja toisen puusohvan sävyä. Vielä on siis matkaa pöydän vaihtoon! Isolle valkoisellekin pitäisi jokin paikka ensin keksiä. Jos se kiinnostaa, ilmoita toki! Ansaitsisi enemmän tilaa ympärilleen. Raportoin, miten ruljanssi etenee! Sillä välin:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti