Kyseessä on ystävälleni harjoituskappaleena tekemä farkkutunika. Kuvasimme meidän pellolla ihanassa ilta-auringossa. Tarkemmin sanottuna mieheni hoiti kuvaamisen, Minna-ystäväni keikistelemisen ja poseeraamisen. Minä vaan komensin ja katselin.
Tästä Farkkukierrätys voit kurkata toisen videoni, jossa harjoittelin ja tutkin lisää videon luomisen mahdollisuuksia. Tekstin fonttia ja sijaintia ainakin voi rajallisesti muuttaa. Video on ihan mukiinmenevä, mutta pohdin, että onkohan vähän turhankin pitkä... Eikä siinä edes vielä ole kaikkia tekemiäni farkkukierrätysjuttuja...Olisikohan järkevämpää tehdä useampi lyhyempi, rajatumpi tähän nykymaailman pikakulttuuriin??? Itsekin olen sen verran hätäinen, että jaksaisinko kokonaan katsoa. Toisaalta, samankaltaisia videoita ollaan miehen etsimänä katseltu ideamielessä ja hyvin olen jaksanut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti