tiistai 11. tammikuuta 2022

Kanavatyön comeback

 Ennen vanhaan käsitöitä tehtiin enemmän. Nykyisin on taas perstuntuman mukaan trendi noususuuntainen ja käsillä tekeminen kiinnostaa. En kyllä vielä ainakaan ole huomannut, että kanavatöiden tekeminen olisi tullut uudelleen trendikkääksi. Mutta vanhojen, valmiiden arvostus on näkyvissä. Itse olen ihaillut niitä jo pitkään. On siinä lankaa ja neulaa kulutettu ja vaivaa nähty! Kauniita, kiinnostavia ja etenkin värikkäitäkin ne ovat.  Kirppareita kierrellessä olen niitä myös keräillyt ja nykyään "jalostan" niitä uudelleen tyynynpäällisiksi.  Jossakin sisustuslehdessä törmäsin juttuun, jossa joku toinenkin teki samansorttisia! Hienoja olivat, nekin! 

Minä yhdistän tyynyihin farkku- tai muita kankaita, jokaisen omaksi uniikiksi kokonaisuudekseen. Sellaiseksi, kuin silmään kivalta näyttää ja juuri kyseinen kanavatyö toivoo. Lopputulos on aina omanlaisensa yksilö, alkuajatuksen ja työn edistymisen summa. Yritän panostaa laatuun ja taustankin on syytä olla mallikas ja hyvä.

Tässä postauksessa esittelen yhden kanavatyön matkan kehyksistä tyynynpäälliseksi. (Kuvasta vasta huomasin, miten järkyn pitkäksi on peukalon kynsi kasvanut! Meni lyhennykseen saman tien😂.)

Kanavatyö kirpparilta

Ensimmäinen vaihe on kanavatyön irroittaminen kehyksistään. Sekin vaihtelee, sillä kiinnityksiä on monenlaisia. On nauloja, nupeja, niittejä, teippiä, liimaa...Yleisimmin kuitenkin tarvitaan pihtejä, pientä ruuvimeisseliä ja saksia sekä kärsivällisyyttä. Pari voimasanaakin auttaa aina! Tämä työ oli teipattu taustapahviin ja naulattu kehykseen. Itse kanavatyö oli vielä liimattu ylimääräisistä reunoistaan pahviin. Se pienensi "pelivaraa" ompelun suhteen.

Kanavatyön irroitusvaiheita

Tämä ruusuaiheinen, kapea kanavatyö puhutteli jo kirpparilla vahvoilla väreillään. Alusta asti "näin punaista"...No, näin myös vihreää ja mustaa. Ja tiesin, että kangasvarastoistani löytyy punaista ja vihreää; vanhat puuvillaiset pöytäliinat. Mielestäni kanavatyöt vaativat kaverikseen tuhtia ja jämäkkää kangasta ja nämä pöytäliinakankaat ovat vähän siinä ja tässä...Mutta jokin sisäinen pakko oli kuitenkin ne valita. Kuvassa punainen on melkoisen vääristynyt väriltään ja kun en mikään valokuvaaja ole, en osaa muokata väriä lähemmäs totuutta. On kuitenkin luonnossa enemmän kunnollisen punainen kuin kuvan oranssiin taipuva.

Tyynyn sommittelua

Käytän näissä kanavatyötyynyissä usein myös vanhoja farkkuja. Tähän halusin mustat "kehykset", joten leikkasin ne mustista farkuista. Kuvassa näkyvä suorakulma on muuten todellakin yksi luottokavereistani! Olen tainnut sen omia miehen verstaalta aikoinaan...Vähän kankea ja hankala hän (siis suorakulma, mies on ainoastaan kankea) välillä tuppaa olemaan, mutta niin olen vaan kiintynyt ja tottunut yhteistyöhömme, että sen kanssa touhutaan. Eihän kukaan ole täydellinen!

Reunapalat vanhoista farkuista

Tuppaa olemaan tyylini, että varmuuden vuoksi leikkaan vähän reilumman kappaleen kuin mittaukseni sanoisi. Ensinnäkään en luota matematiikkataitoihini ja toisekseen en luota täysin ompelutaitoihinikaan...On sitten varaa vähän pienennellä, jos tarpeen. Suremmaksihan ei jälkikäteen saa, ainakan siististi. Usein piirrän vielä samaisella suorakulmalla vähän ompeluviivaa kohdilleen.

Ompelulinjan merkintä

Alakuvassa toinen ajokeistani, Husse eli Husqvarna. Sillä päristelen kaikki piiloon jäävät saumat. Aika hyvä ajopeli, mutta kyllä mulla haussa on kunnon kone, joka palvelisi ompeluprojektejani paremmin.  Vaan kun en niistä niin tiedä enkä ole perehtynyt. Husse palvelee riittävän hyvin. Ja onko niitä ns. parempia olemassakaan? Sillä mennään, mitä on!

Sauman ompelu

Tärkeä vaihe: silitys! Sauma auki huolellisesti silittäen ja sen jälkeen onkin helppo surauttaa tikkaus. Ohimennessäni voin vähän silittää koiraa tai kissaakin. Ilman rautaa kuitenkin.

Silitys

Toinen koneeni on Toyota, malli Super Jeans. En taida olla oikein Toyota-kuski ja vähän on kulmikas ajettava minun ajotyyliini. Hyvä puoli on kuitenkin, että sen kanssa onnistuu paksumman, näyttävämmän tikkauslangan ompelu ja huomattavasti paksumman kankaan kanssa. Menee esimerkiksi monta kerrosta farkkua kerralla! Mutta neulan ja ompelulinjan tarkkuus, "ohjattavuus", ei ole ihan parasta a-luokkaa. Nämä seikat taas ovat Hussen kanssa erinomaisesti hallittavissa!

Tikkauksen ompelu

Nyt jätän sinut janoamaan jatko-osaa tämän tyynynpäällisen valmistuksesta ja toinen osa huipentuukin sitten valmiiseen työhön😉! Hui, kuinka kutkuttavaa! Ei ihme, että blogini onkin Meta-konsernin mielestä yhteisönormien vastainen😂. Näin oikeasti ilmoittaa aina, kun yritän blogiosoitettani linkiksi laittaa Facebookiin tai Instagramiin. Liian jännittävää! Vaiko pelottavaa? Luvassa siis kanavatyökauhutarinan kakkososa!

Pysy kanavalla, jos uskallat!


3 kommenttia:

  1. Tässä vaiheessa ainakin työ näyttää onnistuneelta. Kauniin löydön olet tehnyt kirpparilta, hyvä että näitä kanavatöitä joku arvostaa ja uusiokäyttää.

    VastaaPoista
  2. Voi, että niin tykkään noista kanavatyötyynyistä! Ja se on mitä parasta kierrätystä, koska eipä noille töille muuten oikein käyttöä olisi.
    Toyotasta mullakin on se kokemus (siis ompelukoneesta nimenomaan), että hyvin ompelee kaikki paksut kankaat. Nykyinen Janome -koneeni on liian hieno ja monimutkainen, kun joskus luulin vielä tarvitsevani kaikkia hienouksia ja oppivani niitä käyttämään.

    VastaaPoista